Helsingin Olympiastadionin historia on kirjava kudelma
urheilua, kulttuuria ja jopa uskontoa. Kun stadion suljettiin remontin vuoksi
loppuvuodesta 2015, se oli ehtinyt isännöidä yli 2800 erilliseksi luettavaa tapahtumaa.
Ikonisten urheiluhetkien, kuten kotiolympialaisten, yleisurheilun arvokisojen
ja jalkapallon karsintaotteluiden, lisäksi joukkoon mahtuu paljon muutakin
mieleenpainuvaa.
Stadion otti välittömästi valmistuttuaan Pallokentän paikan
suomalaisen urheiluelämän keskuksena. 12. kesäkuuta 1938 reilut 16 000 katsojaa
todisti, kun olympiavoittaja Matti Järvinen sinkosi Stadionin vihkiäiskilpailuissa
keihäänsä lukemiin 73,39. Lokakuuhun 1939 mennessä Stadionilla oli ehditty
nähdä kahdet Kalevan Kisat, kaksi pesäpallon Itä-Länsi-ottelua, seitsemän
jalkapallomaaottelua ja kolme Taisto Mäen maailmanennätysjuoksua. Helsinkiläiselle
jalkapallolle stadionin merkitystä kuvannee se, että reilussa vuodessa siellä
oli pelattu 16 paikallispeliä – osapuolina SM-sarjan neljä helsinkiläisseuraa
HJK, HIFK, HPS ja Helsingin Toverit.
|
Kaksinkertainen maailmanmestari ja olympiavoittaja Italia oli ensimmäisiä Olympiastadionille saapuneita jalkapallomaajoukkueita. 20.7.1939 pelattu maaottelu päättyi Italian niukkaan 3-2 -voittoon. |
|
HPS ja HJK kohtaavat Olympiastadionin nurmella yhdessä monista Helsingin paikallispeleistä. |
Sotavuosina Stadionin käyttö jatkui runsaana, siitäkin
huolimatta, että torni oli varattu ilmapuolustuksen käyttöön, eikä taisteluiden
aikana ohjelmaa juuri järjestetty. Suomen, Ruotsin ja Saksan välinen
yleisurheilumaaottelu syyskuussa 1940 – kaikkien aikojen ensimmäisen vakioveikkauskupongin
kohde numero 1 – oli ensimmäinen todellinen suurtapahtuma. Kaksipäiväisessä
maaottelussa katsojia oli kumpanakin päivänä noin 50 000. Seuraavan vuoden
uutuus oli talvisesonki, joka käynnistyi uudenvuodenpäivänä 1941 pelatulla
SM-sarjan jääpallo-ottelulla HPS–Viipurin Ilves ja päättyi luistelumaaotteluun
Suomi-Ruotsi. Vuoden 1941 päätti aseveljien välinen jalkapallomaaottelu
Suomi-Saksa, joka pelattiin vain muutama päivä sen jälkeen kun suomalaisjoukot
olivat vallanneet Petroskoin. Saksa voitti 6-0.
|
Suomi jäi yleisurheilun kolmoismaaottelussa syyskuussa 1940 pisteissä sekä Ruotsin että Saksan taakse. |
|
Jäädytetty Olympiastadionin kenttä iltavalaistuksessa 20. tammikuuta 1941. |
Helsingin olympialaisissa Stadion pääsi siihen käyttöön,
johon sitä oli visioitu jo ennen Suomen itsenäistymistä. Olympialaisten avajaisissa
19. heinäkuuta 1952 rikkomattomaksi yleisöennätykseksi kirjattiin 70 435
katsojaa. Seuraavaksi suurimmat lukemat syntyivät yleisurheilun päätöspäivänä 27. heinäkuuta – 69 106 – eikä kauas jääty yleisurheilun
muinakaan kilpailupäivänä. Yleisurheilu oli yleisölajina vielä selvästi
jalkapallon edellä, joskin olympiafinaali Unkari-Jugoslavia houkutteli sentään
lähes 60 000 katsojaa. Samana päivänä avajaisten kanssa pelatussa Suomen
ja Itävallan kohtaamisessa katsomot olivat puolillaan, mikä merkitsi 33 000
katsojaa – sekin toki enemmän kuin yhdessäkään Suomessa pelatussa jalkapallo-ottelussa
aiemmin.
|
Stadionin yleisöennätys tehtiin Helsingin olympialaisten avajaisten sateessa 19. heinäkuuta 1952. |
Olympiastadionin ympärivuotinen tapahtumakäyttö jatkui
1960-luvun puoliväliin saakka. Kansallisten kilpailuiden ja maaotteluiden lisäksi
stadikan jäällä nähtiin neljät pikaluistelun MM-kisat (1948, 1953, 1958, 1964)
ja kolmet EM-kisat (1950, 1956, 1961) sekä yksi jääpallon MM-turnaus (1957). Eksoottisen
lisänsä lopputalveen toivat useana vuonna moottoripyöräkilpailut jäädytetyllä
radalla. 1960-luvun puolessa välissä talvikäyttö hiipui. Jääpallon katselu
Olympiastadionin lumivalleilla ei houkutellut keskiluokkaistuvaa kaupunkilaisyleisöä
yhtä paljon kuin nouseva laji jääkiekko, jota pystyi seuraamaan sisätiloissa
vasta perustetussa Helsingin jäähallissa.
|
Jääpallon MM-turnaus pelattiin stadikalla vuonna 1957. Suomi hävisi loppuottelussa Neuvostoliitolle 6-1. |
|
Toivo Salonen luistelee pikaluistelun MM-kisoissa 1958. Kuva: Urheilumuseo/Helge Heinonen. |
Yleisurheilu ja jalkapallo toivat kansainvälistä tunnelmaa
Olympiastadionille myös olympialaisten jälkeen. Yleisurheilun kilpailukautta
rytmittivät maaottelut, joissa Suomen joukkue kohtasi vakiovastustaja Ruotsin
lisäksi säännöllisesti muitakin Euroopan maita. Keskikesän perinteeksi
muodostui vuodesta 1959 alkaen Maailmankisat. Kaksipäiväinen, kahden vuoden
välein järjestetty tapahtuma toi Suomeen huippunimiä ja keräsi mittavia
yleisömääriä 1970- ja 1980-lukujen taitteeseen saakka.
|
Kenian Kipchoge Keino ja Ranskan Michel Jazy 5000 km:n juoksun jälkeen Maailmankisoissa 1965. |
|
Olli Mäen ja Davey Mooren nyrkkeilyn MM-ottelua elokuussa 1962 saapui katsomaan lähes 25 000 katsojaa. |
Jalkapallossa seura- ja maajoukkueiden kilpailujärjestelmät
hakivat muotoaan, joten kansainvälisissä otteluissa saattoivat kohdata hyvinkin
erilaiset joukkueet. Esimerkiksi Suomen maajoukkueen ohjelmaan vuosina
1952–1953 sisältyivät ottelut brasilialaista Corinthiansia, kroatialaista
Hajduk Splitiä ja Helsingin kaupunkijoukkuetta vastaan. 1950- ja 1960-lukujen
taitteessa helsinkiläisistä seurajoukkueista koottu ja kesälomaa viettävillä Ranskan
suomalaisammattilaisilla vahvistettu Allianssi kohtasi useita tasokkaita
ulkomaalaisia seuroja Olympiastadionilla. Eniten katsojia keräsivät
brasilialaisia Vasco da Gamaa, Fluminensea ja Flamengoa vastaan pelatut
ottelut.
Monelle stadion-kävijälle läheisimmät muistot liittyvät
niihin hetkiin, kun ikonisen urheiluareenan kenttään on päässyt painamaan oman
jälkensä. SVUL:n suurkisat, TUL:n liittojuhlat ja eri ammattijärjestöjen
massatapahtumat toivat kulkueita ja voimistelunäytöksiä stadionille useiden
vuosikymmenten ajan. 1970-luvulta lähtien pääsyn Stadionille ovat taanneet erityisesti
juoksutapahtumat. Ruotsinkielisten koulujen viestijuoksukilpailu
Stafettkarnevalen on juostu pääasiassa Olympiastadionilla vuodesta 1964 lähtien.
Pitkän matkan juoksukilpailuista pisimmät perinteet omaa Helsinki City
Marathon, jonka maali sijoitettiin Stadionin sisälle ensimmäistä kertaa vuonna
1984.
|
TUL:n liittojuhlat 1959. Kuva: Urheilumuseo/Helge Heinonen. |
|
Stafettkarnevalen 2011. |
Oman juonteensa ovat tuoneet tilaisuudet, joissa
urheilupyhättöä on pyhitetty myös sanan varsinaisessa merkityksessä. Tässä
suhteessa peli avattiin huhtikuussa 1945 pidetyllä raamattuesitelmällä, jota
saapui kuuntelemaan 7500 ihmistä. Sittemmin Stadionilla on esitelmöity
uskonnollisista aiheista useaan otteeseen, yleensä laajalle kuulijakunnalle.
Amerikkalainen evankelista Billy Graham puhui kesäkuussa 1954 30 000
suomalaiselle. Elokuussa 1987 sama mies palasi Suomeen Missio Helsinki-tapahtuman pääpuhujana ja varasi koko Stadionin – Urheilumuseo mukaan luettuna
– käyttöönsä kuudeksi päiväksi. 180 000 ihmistä saapui saarnalle. Massatapahtuman
onnistumisen varmisti 5200 vapaaehtoista työntekijää. Lähes samaan kokoluokkaan
lukeutuvat Jehovan todistajien kansainväliset konventit vuosina 1965 ja 1973.
|
Billy Graham puhuu Olympiastadionilla elokuussa 1987. |
2. syyskuuta 1970 suomalaisille tarjoiltiin aikaansa edellä
ollut tilaisuus, kun toista Euroopan-kiertuettaan aloitellut The Rolling Stones
esiintyi Olympiastadionilla. 5500 katsojaa saapui paikalle. Lukema oli juuri ja
juuri suurempi kuin kaksi päivää aiemmin pelatussa SM-sarjan jalkapallo-ottelussa
HIFK-MP ja kymmenen kertaa pienempi kuin kolme päivää myöhemmin alkaneessa
yleisurheilun Ruotsi-ottelussa. Rollareiden palattua Stadionille 25 vuotta
myöhemmin katsojamäärät olivat kääntyneet päälaelleen: 53 500 katsojaa
kerännyt kesäkuun 1995 keikka oli vuoden ylivoimaisesti suurin yleisötapahtuma,
kaukana Ruotsi-ottelun edellä, jalkapallosta puhumattakaan. Suurkonsertit ovat
1990-luvun puolesta välistä lähtien vastanneet Taka-Töölön suurimmista yleisömassoista.
Ulkomaisista vieraista useamman käynnin ovat Rolling Stonesin lisäksi
kirjauttaneet Bon Jovi, U2, AC/DC, Bruce Springsteen, Metallica ja Iron Maiden.
Olympiastadionin tapahtumaprofiili on 80 vuoden aikana
muuttunut suomalaisen liikuntakulttuurin ja yhteiskunnan muutoksen mukana.
Tapahtumakalenteria takavuosina täyttäneet kansallisen tason jalkapallo-ottelut,
massavoimistelunäytökset sekä jääpallo-, pikaluistelu- ja yleisurheilutapahtumat
ovat siirtyneet muille areenoille tai hiipuneet olemattomiin. Tilalle on tullut
kuntoliikuntaa, yritystapahtumia ja tähtiartistien keikkoja. Kun Stadion
avautuu remontin jälkeen, se pyrkii tarjoamaan nykyaikaisen areenan niin niille
kuin toiminnan kivijaloille, yleisurheilun Ruotsi-ottelulle ja
jalkapallomaaotteluille.
|
Olympiastadionin talvea värittivät vuosina 2011, 2012 ja 2014 Jokerien ja HIFK:n väliset Talviklassikot. HIFK voitti kuvan ensimmäisen klassikon lukemin 4-3 lähes 37 000 katsojan edessä. Kuva: Urheilumuseo/Jussi Eskola. |
|
Pohjoiskaarre EM-karsintaottelussa Suomi-Valko-Venäjä kesäkuussa 2013. Kuva: Urheilumuseo/Juha Tamminen. |
Jouni Lavikainen
Erittäin mielenkiintoinen katsaus. Kiitos tästä.
VastaaPoista