Saarnamiehiä, rock-tähtiä ja jäämoottoripyöräilijöitä – Helsingin Olympiastadionin värikäs tapahtumahistoria

Helsingin Olympiastadionin historia on kirjava kudelma urheilua, kulttuuria ja jopa uskontoa. Kun stadion suljettiin remontin vuoksi loppuvuodesta 2015, se oli ehtinyt isännöidä yli 2800 erilliseksi luettavaa tapahtumaa. Ikonisten urheiluhetkien, kuten kotiolympialaisten, yleisurheilun arvokisojen ja jalkapallon karsintaotteluiden, lisäksi joukkoon mahtuu paljon muutakin mieleenpainuvaa.

Stadion otti välittömästi valmistuttuaan Pallokentän paikan suomalaisen urheiluelämän keskuksena. 12. kesäkuuta 1938 reilut 16 000 katsojaa todisti, kun olympiavoittaja Matti Järvinen sinkosi Stadionin vihkiäiskilpailuissa keihäänsä lukemiin 73,39. Lokakuuhun 1939 mennessä Stadionilla oli ehditty nähdä kahdet Kalevan Kisat, kaksi pesäpallon Itä-Länsi-ottelua, seitsemän jalkapallomaaottelua ja kolme Taisto Mäen maailmanennätysjuoksua. Helsinkiläiselle jalkapallolle stadionin merkitystä kuvannee se, että reilussa vuodessa siellä oli pelattu 16 paikallispeliä – osapuolina SM-sarjan neljä helsinkiläisseuraa HJK, HIFK, HPS ja Helsingin Toverit.

Kaksinkertainen maailmanmestari ja olympiavoittaja Italia oli ensimmäisiä Olympiastadionille saapuneita jalkapallomaajoukkueita. 20.7.1939 pelattu maaottelu päättyi Italian niukkaan 3-2 -voittoon.

HPS ja HJK kohtaavat Olympiastadionin nurmella yhdessä monista Helsingin paikallispeleistä.

Sotavuosina Stadionin käyttö jatkui runsaana, siitäkin huolimatta, että torni oli varattu ilmapuolustuksen käyttöön, eikä taisteluiden aikana ohjelmaa juuri järjestetty. Suomen, Ruotsin ja Saksan välinen yleisurheilumaaottelu syyskuussa 1940 – kaikkien aikojen ensimmäisen vakioveikkauskupongin kohde numero 1 – oli ensimmäinen todellinen suurtapahtuma. Kaksipäiväisessä maaottelussa katsojia oli kumpanakin päivänä noin 50 000. Seuraavan vuoden uutuus oli talvisesonki, joka käynnistyi uudenvuodenpäivänä 1941 pelatulla SM-sarjan jääpallo-ottelulla HPS–Viipurin Ilves ja päättyi luistelumaaotteluun Suomi-Ruotsi. Vuoden 1941 päätti aseveljien välinen jalkapallomaaottelu Suomi-Saksa, joka pelattiin vain muutama päivä sen jälkeen kun suomalaisjoukot olivat vallanneet Petroskoin. Saksa voitti 6-0.

Suomi jäi yleisurheilun kolmoismaaottelussa syyskuussa 1940 pisteissä sekä Ruotsin että Saksan taakse.

Jäädytetty Olympiastadionin kenttä iltavalaistuksessa 20. tammikuuta 1941.

Helsingin olympialaisissa Stadion pääsi siihen käyttöön, johon sitä oli visioitu jo ennen Suomen itsenäistymistä. Olympialaisten avajaisissa 19. heinäkuuta 1952 rikkomattomaksi yleisöennätykseksi kirjattiin 70 435 katsojaa. Seuraavaksi suurimmat lukemat syntyivät yleisurheilun päätöspäivänä 27. heinäkuuta – 69 106 – eikä kauas jääty yleisurheilun muinakaan kilpailupäivänä. Yleisurheilu oli yleisölajina vielä selvästi jalkapallon edellä, joskin olympiafinaali Unkari-Jugoslavia houkutteli sentään lähes 60 000 katsojaa. Samana päivänä avajaisten kanssa pelatussa Suomen ja Itävallan kohtaamisessa katsomot olivat puolillaan, mikä merkitsi 33 000 katsojaa – sekin toki enemmän kuin yhdessäkään Suomessa pelatussa jalkapallo-ottelussa aiemmin.

Stadionin yleisöennätys tehtiin Helsingin olympialaisten avajaisten sateessa 19. heinäkuuta 1952.

Olympiastadionin ympärivuotinen tapahtumakäyttö jatkui 1960-luvun puoliväliin saakka. Kansallisten kilpailuiden ja maaotteluiden lisäksi stadikan jäällä nähtiin neljät pikaluistelun MM-kisat (1948, 1953, 1958, 1964) ja kolmet EM-kisat (1950, 1956, 1961) sekä yksi jääpallon MM-turnaus (1957). Eksoottisen lisänsä lopputalveen toivat useana vuonna moottoripyöräkilpailut jäädytetyllä radalla. 1960-luvun puolessa välissä talvikäyttö hiipui. Jääpallon katselu Olympiastadionin lumivalleilla ei houkutellut keskiluokkaistuvaa kaupunkilaisyleisöä yhtä paljon kuin nouseva laji jääkiekko, jota pystyi seuraamaan sisätiloissa vasta perustetussa Helsingin jäähallissa. 

Jääpallon MM-turnaus pelattiin stadikalla vuonna 1957. Suomi hävisi loppuottelussa Neuvostoliitolle 6-1.

Toivo Salonen luistelee pikaluistelun MM-kisoissa 1958. Kuva: Urheilumuseo/Helge Heinonen.

Yleisurheilu ja jalkapallo toivat kansainvälistä tunnelmaa Olympiastadionille myös olympialaisten jälkeen. Yleisurheilun kilpailukautta rytmittivät maaottelut, joissa Suomen joukkue kohtasi vakiovastustaja Ruotsin lisäksi säännöllisesti muitakin Euroopan maita. Keskikesän perinteeksi muodostui vuodesta 1959 alkaen Maailmankisat. Kaksipäiväinen, kahden vuoden välein järjestetty tapahtuma toi Suomeen huippunimiä ja keräsi mittavia yleisömääriä 1970- ja 1980-lukujen taitteeseen saakka. 

Kenian Kipchoge Keino ja Ranskan Michel Jazy 5000 km:n juoksun jälkeen Maailmankisoissa 1965.

Olli Mäen ja Davey Mooren nyrkkeilyn MM-ottelua elokuussa 1962 saapui katsomaan lähes 25 000 katsojaa.

Jalkapallossa seura- ja maajoukkueiden kilpailujärjestelmät hakivat muotoaan, joten kansainvälisissä otteluissa saattoivat kohdata hyvinkin erilaiset joukkueet. Esimerkiksi Suomen maajoukkueen ohjelmaan vuosina 1952–1953 sisältyivät ottelut brasilialaista Corinthiansia, kroatialaista Hajduk Splitiä ja Helsingin kaupunkijoukkuetta vastaan. 1950- ja 1960-lukujen taitteessa helsinkiläisistä seurajoukkueista koottu ja kesälomaa viettävillä Ranskan suomalaisammattilaisilla vahvistettu Allianssi kohtasi useita tasokkaita ulkomaalaisia seuroja Olympiastadionilla. Eniten katsojia keräsivät brasilialaisia Vasco da Gamaa, Fluminensea ja Flamengoa vastaan pelatut ottelut.

Monelle stadion-kävijälle läheisimmät muistot liittyvät niihin hetkiin, kun ikonisen urheiluareenan kenttään on päässyt painamaan oman jälkensä. SVUL:n suurkisat, TUL:n liittojuhlat ja eri ammattijärjestöjen massatapahtumat toivat kulkueita ja voimistelunäytöksiä stadionille useiden vuosikymmenten ajan. 1970-luvulta lähtien pääsyn Stadionille ovat taanneet erityisesti juoksutapahtumat. Ruotsinkielisten koulujen viestijuoksukilpailu Stafettkarnevalen on juostu pääasiassa Olympiastadionilla vuodesta 1964 lähtien. Pitkän matkan juoksukilpailuista pisimmät perinteet omaa Helsinki City Marathon, jonka maali sijoitettiin Stadionin sisälle ensimmäistä kertaa vuonna 1984.

TUL:n liittojuhlat 1959. Kuva: Urheilumuseo/Helge Heinonen.

Stafettkarnevalen 2011.

Oman juonteensa ovat tuoneet tilaisuudet, joissa urheilupyhättöä on pyhitetty myös sanan varsinaisessa merkityksessä. Tässä suhteessa peli avattiin huhtikuussa 1945 pidetyllä raamattuesitelmällä, jota saapui kuuntelemaan 7500 ihmistä. Sittemmin Stadionilla on esitelmöity uskonnollisista aiheista useaan otteeseen, yleensä laajalle kuulijakunnalle. Amerikkalainen evankelista Billy Graham puhui kesäkuussa 1954 30 000 suomalaiselle. Elokuussa 1987 sama mies palasi Suomeen Missio Helsinki-tapahtuman pääpuhujana ja varasi koko Stadionin – Urheilumuseo mukaan luettuna – käyttöönsä kuudeksi päiväksi. 180 000 ihmistä saapui saarnalle. Massatapahtuman onnistumisen varmisti 5200 vapaaehtoista työntekijää. Lähes samaan kokoluokkaan lukeutuvat Jehovan todistajien kansainväliset konventit vuosina 1965 ja 1973.

Billy Graham puhuu Olympiastadionilla elokuussa 1987.

2. syyskuuta 1970 suomalaisille tarjoiltiin aikaansa edellä ollut tilaisuus, kun toista Euroopan-kiertuettaan aloitellut The Rolling Stones esiintyi Olympiastadionilla. 5500 katsojaa saapui paikalle. Lukema oli juuri ja juuri suurempi kuin kaksi päivää aiemmin pelatussa SM-sarjan jalkapallo-ottelussa HIFK-MP ja kymmenen kertaa pienempi kuin kolme päivää myöhemmin alkaneessa yleisurheilun Ruotsi-ottelussa. Rollareiden palattua Stadionille 25 vuotta myöhemmin katsojamäärät olivat kääntyneet päälaelleen: 53 500 katsojaa kerännyt kesäkuun 1995 keikka oli vuoden ylivoimaisesti suurin yleisötapahtuma, kaukana Ruotsi-ottelun edellä, jalkapallosta puhumattakaan. Suurkonsertit ovat 1990-luvun puolesta välistä lähtien vastanneet Taka-Töölön suurimmista yleisömassoista. Ulkomaisista vieraista useamman käynnin ovat Rolling Stonesin lisäksi kirjauttaneet Bon Jovi, U2, AC/DC, Bruce Springsteen, Metallica ja Iron Maiden.

Olympiastadionin tapahtumaprofiili on 80 vuoden aikana muuttunut suomalaisen liikuntakulttuurin ja yhteiskunnan muutoksen mukana. Tapahtumakalenteria takavuosina täyttäneet kansallisen tason jalkapallo-ottelut, massavoimistelunäytökset sekä jääpallo-, pikaluistelu- ja yleisurheilutapahtumat ovat siirtyneet muille areenoille tai hiipuneet olemattomiin. Tilalle on tullut kuntoliikuntaa, yritystapahtumia ja tähtiartistien keikkoja. Kun Stadion avautuu remontin jälkeen, se pyrkii tarjoamaan nykyaikaisen areenan niin niille kuin toiminnan kivijaloille, yleisurheilun Ruotsi-ottelulle ja jalkapallomaaotteluille.

Olympiastadionin talvea värittivät vuosina 2011, 2012 ja 2014 Jokerien ja HIFK:n väliset Talviklassikot. HIFK voitti kuvan ensimmäisen klassikon lukemin 4-3 lähes 37 000 katsojan edessä. Kuva: Urheilumuseo/Jussi Eskola.

Pohjoiskaarre EM-karsintaottelussa Suomi-Valko-Venäjä kesäkuussa 2013. Kuva: Urheilumuseo/Juha Tamminen.

Jouni Lavikainen

Lähde: Helsingin olympiastadionin tapahtumatietokanta, digiaineistot, Urheilumuseo
Urheilumuseon valokuva-arkisto.

TV7:n kolmiosainen kokoustaltiointi Billy Grahamin vierailusta Olympiastadionilla 1987.