Kuinkahan monta tällaista urheilijaperhettä löytyy maailmalta: kolme veljestä osallistui 1920- ja 1930-luvulla olympiakisoihin ja neljäskin oli kansallisesti menestynyt pika-aituri, joka meni naimisiin suksivoidegurun ja hiihdon mesenaatin Rasva-Rossin tyttären kanssa. Lisäksi veljeksistä yhden tyttären mies nousi olympiavoittoon 1970-luvulla.
Ei varmaankaan aivan ruuhkaksi
saakka.
Tähän saakka olin pitänyt
kuopiolaislähtöisiä Kolehmaisen juoksevia veljeksiä jotenkin erikoisena
urheilijaperheenä, mutta kyllä Iisalmen poppoo ainakin tasoihin pääsee.
Kummankin perheen lähtökohdat
olivat taloudellisesti varsin niukat, mutta rahaa tärkeämpää oli vanhempien suuri
sydän. Lapsille annettiin mahdollisuus toteuttaa itseään. Urheilun lisäksi
iisalmelainen perhe kannusti taiteeseen. Siitä kansallisen tason pika-aiturista
tuli taidemaalari ja kuvaamataidon opettaja. Olympiajuoksijoista kaksi
kunnostautui samaten kuvataiteen parissa.
Tämän perheen vaiheisiin sain
syvällisemmin tutustua, kun veljesten pojista yksi otti Urheilumuseoon
alkusyksystä yhteyttä. Hän antoi meille digitoitavaksi valokuvia
olympiavuodelta 1928, urheiluaiheisia piirustuksia vuodelta 1937 ja yhden
olympiajuoksijan koko elämään liittyviä asiakirjoja ja muistelukirjoituksia.
Tällä aineistolla tietomme täydentyivät
mukavasti. Aiemmin meille oli jo tullut tästä perheestä kahden olympiajuoksijan
aineistoa kuten tärkeät harjoituspäiväkirjat.
Joko alkaa raksuttaa, keistä on
kyse? No, tässä tiedot:
Veljeksistä kaksi oli mukana
Amsterdamin olympiakisoissa 1928. Kalle Matilainen oli 10 000 metrillä
8:s. Samaisessa kisassa Suomi otti Paavo Nurmen ja Ville Ritolan ansiosta
kaksoisvoiton, minkä vuoksi Kallen juoksu jäi aikalailla unholaan. Jukka Matilainen
karsiutui Amsterdamin kisojen 400 metrin aidoissa.
 |
| Kalle Matilainen (vas.) harjoituslenkillä Paavo Nurmen ja Ville Ritolan kanssa Amsterdamin olympialaisissa. |
Veljesten parhaista olympiasaavutuksista vastasi Martti Matilainen, joka otti neljännet tilat 3 000 metrin estejuoksussa Los Angelesissa 1932 ja Berliinissä 1936. Volmari Iso-Hollon estekullat ja Kaarlo Tuomisen hopeamitali Berliinissä veivät suurimman huomion. Martti vaikutti myöhemmin Valkeakoskella perustaen sinne urheiluliikkeen. Ja saatiin perheeseen yksi olympiavoittajakin, kun Martin tyttären Anjan mies on eräs Pekka Vasala.
 |
| 3000 metrin estejuoksun olympiafinaalin lähtö Los Angelesissa 1932, Martti Matilainen neljäntenä oikealta. |
Ja sitten on vielä esittelemättä veljessarjan nuorin, taidemaalari ja Helsingin Normaalilyseon kuvaamataidon lehtori Erkki Matilainen. Hän oli 110 metrin aitojen SM-pronssimitalisti 1934. Ja juuri Erkki meni naimisiin 1944 Esa Rossin tyttären Eilan kanssa. Erkki Matilainen piti useita yksityisnäyttelyitä. Kouluneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin 1982.
 |
| Erkki Matilaisen piirustus vuodelta 1937. |
Veljekset elivät värikästä urheiluelämää, jota väritti entisestään Erkin taideammatti sekä Jukan ja Kallen taideharrastus. Kalle teki lisäksi mittavan uran Iisalmessa kunnallispoliitikkona ja useiden eri kulttuurihankkeiden edistäjänä.
Mutta persoonallisin oli
Kiva-voiteita ensin Suonenjoella ja sitten Helsingin Vanhankaupungin lahden
reunamilla kehitellyt ja keitellyt Erkki Matilaisen appiukko Esa Rossi. Hänen
voiteitaan käyttävät huippuhiihtäjät koottiin jo 1930-luvulla Rossin talliin,
jossa pääsi harjoittelemaan voidetehtailijan rahoilla ammattimaisesti.
Välillä voiteita meni niin suuria
määriä kaupaksi Suomen ja Saksan armeijoille, että isä saattoi ostaa turkit
tyttärilleen ja kurvata pihaan uudella autolla.
Rossin voiteet ja harjoitusleirit
toivat Suomelle olympiavoittoja, mikä kasvattaa entisestään Matilainen-Rossi
-urheilijaperheiden vaikutusta suomalaiseen huippu-urheiluun.
Ossi Viita
