Hyvä Urheilumuseo - miten, missä ja milloin?

Muutto uusiin väliaikaisiin tiloihin on käynnissä ja Olympiastadionille heitetään piakkoin hetkelliset hei-heit. Keräsimme yhteen eri kanavien kautta tulleita kysymyksiä siitä, missä ja miten Urheilumuseo toimii seuraavat kolme vuotta.

 

 

 

Minne Urheilumuseo muuttaa?

 

Uusi osoitteemme sijaitsee Sörnäisissä. Vanha Talvitie 3 C, 00580 Helsinki on posti- ja käyntiosoite. Postiosoite on voimassa 16.12.2015 alkaen. Kokoelmapalvelut avautuvat samaisessa osoitteessa 11.1.2016.


Milloin palaatte vanhoihin tiloihin?

 

Varmaa tietoa paluuaikataulusta ei vielä ole. Alustavan arvion mukaan muutto on mahdollista vuonna 2019.


Milloin ja mitkä palvelut ovat uudessa osoitteessa auki?

 

Lähinnä kokoelma- ja tietopalvelut pidetään auki uudessa osoitteessa. Tämä tarkoittaa käsikirjastoa, arkistoa, valokuva- ja esinepalveluita. Urheilumuseon kirjasto-, arkisto- ja tietopalvelut ovat 11.1.2016 alkaen auki ma–ti, pe klo 9.00–16.00 ja ke–to 9.00–19.00. Esine- ja valokuvapalvelut ovat käytettävissä myös, mutta yhteydenotto etukäteen on suotavaa.


Miten tavoitan henkilökunnan parhaiten?

 

Suosittelemme soittamaan tai lähettämään sähköpostia. Yhteystietomme löytyvät verkkosivuiltamme.

Mitä kanavia voin seurata, jotta pysyn mukana Urheilumuseon toiminnassa lähivuosina?

 

Näistä kanavista saat parhaiten tiedot toiminnastamme ja tapahtumista:
- Museon nettisivut
- Uutiskirje, jonka voit tilata täältä
- Facebook
- Twitter
- Blogi
- Instagram
- YouTube

Mitä uutta on tiedossa kun Urheilumuseo avataan uudestaan yleisölle?

 

Näyttelytilat ainakin uusitaan ja laajennetaan. Muutoin asiat ovat vielä mietintämyssyssä. Seuraa edellä mainittuja kanaviamme!

Tuleeko verkkoon palveluita/näyttelyitä museon ollessa suljettuna?

 

Kehitämme uusia verkkopalveluita väistötila-aikana. Seuraa sivujamme. Hyvä tapa pysyä ajan tasalla palveluistamme on tilata Urheilumuseon sähköinen uutiskirje.


Kuinka monta esinettä muuttaa Urheilumuseon tiloista pois?

 

Kokoelmissamme on lähes 35 000 esinettä, joista noin 500 on jo valmiiksi etävarastolla. Lisäksi osa perusnäyttelyssä olleista esineitä lähtee Suomen kiertueelle ennen muuton yhteydessä, joten arviolta 34 000 esinettä pakataan ja muutetaan väliaikaiseen varastoon. Osa esineistöstä on pieniä seuramerkkejä ja postikortteja, mutta joukkoon mahtuu myös kokonainen vene, kymmeniä pareja suksia jne.

 

 

 

Voiko näyttelyjä käydä katsomassa jossain muualla tai onko Urheilumuseo näkyvillä jossain toisessa tilassa? Missä kaikkialla Urheilumuseon esineistöä on nähtävillä?

 

Urheilumuseon omat näyttelyt on suljettu Olympiastadion peruskorjauksen aikana, mutta museon esineet ovat jo aloittaneet Suomen (ja maailman) valloituksen: ensimmäisenä lähtivät Matti Nykäsen mitalit kierrokselle: Jyväskylässä Keski-Suomen museossa avattiin näyttely Mitalin kaksi puolta – se on fifty sixty (31.10.2015–31.1.2016), ja siellä Matin mitalit ovat näyttelyn vetonaula.

Suuri määrä esineitä on myös menossa Oulun Museokeskus Luuppiin ensi vuoden puolella. Muita paikkoja, joissa esineitä on näytillä, ovat Wäinö Aaltosen museo Turussa ja Hiihtomuseo Lahdessa. Kiinnostusta ovat osoittaneet myös Vantaan Heureka sekä Mobilia Kangasalalta.

Helsingin Uimarit sekä uintiseura Kuhat viettävät ensi vuonna juhlavuottaan ja näihin seuroihin liittyvää esineistöä on nähtävissä Pirkkolan uimahallissa.

Myös nettisivuillamme on esinetietokantoja (esim. 3D-esineitä, Helsingin olympialaiset 1940 ja 1952), joihin kannattaa perehtyä.


Kuinka monta hyllymetriä muuttaa uuteen osoitteeseen?

 

Asiakirjoja siirtyy Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä vuokrattuihin kahteen makasiiniin 1272 hyllymetriä ja valokuvia noin 180 hyllymetriä.

Miten toimin, kun jatkossa tarvitsen kokoelma- ja tietopalveluja?

Asiakirjoja saa käyttöönsä samalla tavoin kuin stadionillakin: tulemalla paikan päälle! Asiakkaat voivat tehdä asiakirjatilauksensa myös etukäteen ottamalla yhteyttä joko Ossi Viitaan tai Kalle Rantalaan. Muissa vuokratiloissa olevan aineiston näkee Urheilumuseon kotisivuilta. Tämä aineisto on edelleen tilattava etukäteen, mielellään kaksi päivää ennen käyttöä.

Keskeisin urheiluhistoriallinen kirjallisuus on edelleen asiakkaiden käytössä, mutta väistötiloissa käsikirjastona. Lainaustoimintaa ei ole väistötiloissa. Lisäksi asiakkaiden käytössä ovat keskeisimmät urheilulehdet.

Valokuva-arkisto palvelee myös uudessa osoitteessa 11.1.2016 alkaen. Yhteydenotto etukäteen on aina suotavaa joustavan palvelun takaamiseksi.

Esinetiedustelut hoituvat parhaiten ottamalla etukäteen yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse esinekokoelmista vastaaviin henkilöihin. Yhteystiedot löytyvät nettisivuiltamme.


Minkälaista kirjaston aineistoa on käytettävissä väliaikaisissa Urheilumuseon tiloissa? Toimiiko lainaus normaaliin tapaan?

Kirjaston palvelut ovat avoinna, mutta käsikirjastona. Väistötila-aikana ei ole lainaustoimintaa.


Miten voin käyttää Urheilumuseon valokuvapalveluita jatkossa? Tuleeko verkkoon lisää kuvia tms.?

Valokuva-arkisto palvelee uusissa tiloissa. Palvelu aukeaa muiden kokoelmapalvelujen tapaan 11.1.2016 uudessa osoitteessa. Tällä hetkellä valokuva-arkisto on jo muuttanut uusiin varastotiloihin, jonka takia ennen tammikuuta valokuva-arkisto toimittaa vain jo digitoituja kuvia. Väistötila-aikana yhteydenotto etukäteen on aina suotavaa. Nettisivuillemme on tulossa vuoden 2016 aikana lisää valokuvia.


Pystynkö jatkossakin käyttämään tietopalvelua (artikkelipalvelut jne.)?

Tietopalvelu toimii samalla tavoin kuin stadionilla. Artikkelipalvelua kehitetään.


Kuinka kauan kokoelmien muuttaminen kestää?

Arkiston ja valokuvien muuttaminen (siirto stadionilta tiloista väistötiloihin) kestää 5–7 päivää. Kirjaston 2–3 päivää ja museoesineiden 3–5 päivää. Muuttovalmisteluihin on mennyt ja edelleen menee aikaa useita viikkoja.

Urheilumuseon henkilökunta

Kysy Urheilumuseolta muutosta!

Varmasti useampi on pohtinut jotain muuttoomme liittyvää. Nyt on mahdollisuus kysyä mikä mieltä painaa muutossamme. Mietitkö esimerkiksi, mitä käy kirjastopalveluille, tai kuinka monta esinettä muuttaa pois Olympiastadionilta? Tai mikä on ehkä suurin esine, jonka muutamme? Tai kuinka monta hyllymetriä arkistomateriaalia kuljetetaan uuteen väliaikaiseen toimipisteeseemme? Mistä saa valokuvia jatkossa…? Kysy, me vastaamme! 

Kysyä voi Facebookissa, Twitterissä tai tämän blogipostauksen kommenttikentissä. Sähköpostikin toimii. Laita kysymyksesi osoitteeseen urheilumuseo(at)stadion.fi. Kysymyksiä voi esittää 1.11. asti. Keräämme kysymyksiä yhteen, vastaamme niihin ja julkaisemme ne täällä blogissa marraskuun aikana. 

--

Urheilumuseon näyttelyt suljetaan toistaiseksi 25.10.2015 jälkeen. Varsinaiset näyttelypalvelut pysyvät suljettuina uuden perusnäyttelyn avaamiseen asti. Näillä näkymin uusittu museo näyttelyineen avataan Olympiastadionilla vuonna 2019. Pop-Up- ja muita tapahtumia tullaan näkemään kyllä myös vuosien 2016–2019 välillä. Lisäksi esineistöstämme osa lähtee lainaan muihin museoihin, joten ei hätää!

Kokoelmapalvelut toimivat normaalisti 23.10.2015 asti, jonka jälkeen ne avataan 11.1.2016 uudessa osoitteessa Helsingin Kalasatamassa (Vanha Talvitie 3 C). Arkisto-, valokuva- ja kirjastopalvelut lähtevät pyörimään siis normaaliin tapaan heti tammikuussa. Esinekokoelmien osalta yhteydenotto etukäteen on välttämätöntä.

Kolme vuotta on pitkä aika olla poissa kotoa. Urheilumuseo aikoo kuitenkin näkyä ja kuulua koko "evakkoajan". Parhaiten tapahtumista ja toimista pysyy kärryillä tilaamalla uutiskirjeen. Lisäksi sosiaalisen median kanavat pidetään aktiivisina. Pysykäähän kyydissä!

Riikka Aminoff

Esinekokoelmatoiminnan aktivoitumista muuton varjossa

Urheilumuseon muutto lähestyy! Tämän vuoden loppuun mennessä olisi tarkoitus koko rakennuksen olla tyhjä ihmisistä, toimistohuonekaluista, tietokoneista sekä kaikesta säilytettävästä historiallisesta aineistosta. Esineet, asiakirjat, valokuvat, kirjat ja lehdet muuttavat samoin kuin henkilökunta skannereineen ja kahvikuppeineen. Kuulostaa ehkä haastavalta? Sitä se on, mutta samalla myös tärkeä prosessi kokoelmatoiminnassa – tai ainakin sellaisena haluan sen nähdä!

Esinekokoelmien kartuttamisessa, noin normaaleissa olosuhteissa, käytetään suuntaviivoja, jotka vaihtelevat vuosittain. Yhtenä vuonna saatetaan metsästää tuulipukuja kokoelmiin kissojen ja koirien kanssa. Toisena vuotena, jos rahaa on tarpeeksi, tähyillään jänniä huutokauppakohteita. Vuotta 2015 on määrittänyt vahvasti nurkan takana häämöttävä muutto. Kokoelmia ei ole pyritty aktiivisesti kasvattamaan suurilla lahjoituksilla tai ostoilla, vaan huomio on kiinnittynyt eri henkilöiden Urheilumuseoon aikojen saatossa toimittamiin lainoihin (määräaikainen laina, jolloin Urheilumuseo voi laittaa esineen esim. näyttelyyn) ja talletuksiin (toistaiseksi voimassa oleva säilytyssopimus, jossa omistusoikeus säilyy tallettajalla, mutta Urheilumuseo voi käyttää aineistoa näyttelyissä ja vastaa sen säilytyksestä). 

Tekisikö mieli poksauttaa?

Lainoista pysyvästi Urheilumuseon kokoelmiin

Kun perusnäyttelyämme edellisen kerran uusittiin (2006–2007), lainasi muutama urheilija varusteitaan, palkintojaan ja asujaan näyttelyä varten. Lisäksi jo aikaisempina vuosina - ja itse asiassa aivan viime vuosinakin - samaa toimintaa on tapahtunut melko paljon. Nyt kun esinekokoelmille etsitään uusia väliaikaisia varastotiloja, joudutaan miettimään, miten käy niille esineille, joihin Urheilumuseolla ei ole omistusoikeutta. Niitä kun ei enää voida säilyttää Urheilumuseon omissa varastoissa Olympiastadionilla, eikä niihin välttämättä pääse käsiksi niin nopeasti kuin aikaisemmin. Virallisiin omistajiin piti siis ottaa yhteyttä ja kysyä, miten he haluaisivat lainan jatkossa hoituvan. Kaikkien osapuolien on hyvä tietää missä liikutaan vuosien 2016–2019 välillä, kun esineet eivät ole Urheilumuseon näyttelyissä tai vanhoissa, tutuissa varastoissa.

Koska lainaesineet ovat päätyneet aikoinaan suoraan perusnäyttelyyn, ovat ne pääasiassa niin edustavia, että olimme valmiita lisäämään esineet pysyvästi kokoelmiin, mutta tietenkin lainaajien suostumuksella. Aktivoitumisen seurauksena olemmekin iloksemme onnistuneet kartuttamaan kokoelmia hienoilla esineillä. Esimerkiksi Minna Kaupin lainaama suunnistusvälineistö siirtyy suoraan perusnäyttelystä lahjoitukseksi, samoin Amin Asikaisen 2006 EM-nyrkkeilyhanskat. Lisäksi erilaisia palkintoja ja muita muistoesineitä on siirretty lainoista lahjoituksiksi lainaajien suostumuksella. Useiden esineiden osalta käydään edelleen neuvotteluja.

Mitä tapahtuu sitten jos lainaaja ei suostu lahjoitukseen? Se ei haittaa. Hänellä on siihen täysi oikeus. Olemme kiitollisia siitä, että esineistö on jo saanut ollut yleisön nähtävillä, ja ehkä aineisto palaa takaisin Urheilumuseoon samaan tehtävään myöhemmin. Olemme myös sopineet säilytyksen jatkamisesta ”evakon” aikana muutaman eri tahon kanssa. On tärkeä muistaa, että Urheilumuseo pitää huolta jo kokoelmissaan olevista esineitä, tallentaa ne ja sitä myötä tutkii niitä. Lainaesineistöä ei tallenneta museon järjestelmiin, mutta niitä kohdellaan samalla kunnioituksella kuin museon omia kokoelmaesineitä.

Talletukset ja muut varastoinnit

Varastoissamme on myös aikojen saatossa säilytetty eri urheilujärjestöjen esineistöä. Muuton seurauksena emme voi jatkossa säilyttää samanlaista tavaramäärää, ja siksi olemme päätyneet myös palauttamaan esineistöä takaisin omistajilleen. Arviolta hyllytilaa on vapautettu yli kymmenen hyllymetriä. Se auttaa niin itse muutossa, kuin sitten myöhemmin takaisin palaamisessa. Toivomme, että varastoissa olisi pysyvämmin hieman enemmän säilytystilaa museon esineille, koska varastotilamme eivät tule merkittävästi lisääntymään remontin jälkeenkään. Lisäksi aineiston palautuminen omistajilleen on ns. win-win-tilanne. Tavoitteena on, että urheilujärjestö innostuu uudelleen käymään aineistoaan läpi ja ehkä asettaa esineet näytille. Tällaisista tapauksista on ollut puhetta parin tallettajan kanssa, mikä on piristänyt ”museotädin” mieltä, koska näin varastoissamme ”piilossa” säilytetyt esineet pääsevät parhaimmassa tapauksessa kaikkien nähtäville!

Nämä kaikki laatikot lähtevät omistajilleen lähiaikoina.

Opettavainen muutto?

Yksi parhaimmista opetuksista kokoelmapuolella muuton varjossa onkin ollut ihan klassinen muuttokaaoksesta selviäminen. Vaikka museon eräänlaisena tehtävänä onkin olla hamsteri ja kerätä aineistoa, pitää myös raja vetää selkeästi siihen, mitä säilytetään ja miten. Ihan kaikkea ei voi säilyttää, mutta toisaalta joskus jonkun esineen luetteloiminen omiin tietokantoihin täydentää kokoelmien laatua merkittävästi. Koska museo kuitenkin palvelee ihmisiä, on tärkeä myös kuunnella lainaajien ja tallentajien mielipiteitä.

Muutto on väistämättä edessä. Pakko ikään kuin työnsi meidät aktivoitumaan lainaajien ja tallentajien suuntaan, sekä haravoimaan kokoelmia – osin täydentäen, osin karsien. Tärkeää työtä, jonka muutto mahdollistaa.  

Museotädin tutuimmat pakkausmateriaalit; silkkipaperi ja kuplamuovi.

Riikka Aminoff

Terveisiä arkistosta!

Elokuun syksyisen koleana aamuna todella huomaa, kuinka nopeasti jälleen yksi kesä alkaa olla lopuillaan. Kesä–heinäkuussa autioituneet varhaisimpien junavuorojen laiturit ovat jälleen täynnä kukin omaan Metro-lehteensä tuijottelevia työmatkalaisia. Huolimatta keskikesän kesälomaryntäyksestä, tämä korkeakouluharjoittelija on suunnannut kulkunsa viimeisen kolmen kuukauden ajan kohti Urheilumuseon arkistomakasiinien työtehtäviä.  

Urheilumuseon sulkeutuessa Olympiastadionin remontin vuoksi 26.10.2015 ovat katseet suuntautuneet jo hyvissä ajoin muuttojärjestelyihin ja asiakirjojen ohella muun aineiston valmisteluun muuttoa varten. Kuluneen harjoitteluajan tehtäväni suuntautuivatkin osaksi nimenomaan muuttoa helpottaviin toimenpiteisiin – mitä vähemmän arkistonmuodostajiin kuuluu aineiston kannalta epärelevantteja asiakirjoja, sitä vähemmän muuton yhteydessä on kannettavaa. Pikaisten laskelmien mukaan kolmeen kuukauteen on mahtunut lähes 13 asiakirjahyllymetrin seulontaa, järjestelyä ja luettelointia. Arkistonmuodostajiin kuulumatonta aineistoa poistui järjestelyvaiheessa lähes kahdeksan metriä – kaikkiaan koteloituna makasiinihyllyille päätyi siis noin neljä ja puoli metriä asiakirjoja. Puhuttaessa yhteensä yli tuhannen arkistometrin muutettavista kokonaisuuksista usean hyllymetrin poistot vähentävät kantotyötä huomattavasti.

Muuttotyön helpottamisen lisäksi järjestelytyöllä on luonnollisesti hyötyä myös itse arkiston asiakkaille: käytettävässä muodossa löytyvät nyt Helsingin alueella vuodesta 1973 eteenpäin toimineen Oulunkylän Kiekko-Kerhon, vuonna 1935 perustetun helsinkiläisen urheiluseura Arsenalin, liikuntatieteiden tohtori Jukka Viitasalon ja Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton piirien asiakirjat. TUK:n piireistä järjestyksen löysi Helsinki, Kuopio, Kymenlaakso, Pohjanmaa, Satakunta, Tampere ja Varsinais-Suomi. Seulontatyön tuloksena oli mahdollista luoda myös kokonaan uusia kokonaisuuksia, sillä muista TUK:n piireistä löytyneistä asiakirjoista muotoutuivat Lahden, Lapin, Saimaan ja Uudenmaan piirien dokumentit omiksi arkistonmuodostajikseen. Työskentelyn ohessa täydentyi myös moni pieni TUL:n ja SVUL:n seurojen asiakirjaotanta edellä lueteltujen suurempien kokonaisuuksien asiakirjoista. Lisäksi juuri esimerkiksi Työväen Urheiluliiton ja Suomen Valtakunnan Urheiluliiton kookkaat dokumenttikokonaisuudet saivat täydennystä erilaisista ottelu- ja kilpailupöytäkirjoista, toimintakertomuksista, painotuotteista ja kiertokirjeistä.

Kukin arkistonmuodostaja on omalta osaltaan erilainen ja järjestetty kokonaisuuden luonnetta silmällä pitäen. Esimerkiksi pienimpien kokonaisuuksien arkistokotelot on vähäisemmän dokumenttimäärän ja suurempien asiakirjaluokkien puuttumisen vuoksi yleensä sarjamerkitty numerojärjestyksessä, kun taas haastavimpien dokumenttimäärien käytettävyyden parantamiseksi on sovellettu ABC-arkistokaavaa. Tästä hyvänä esimerkkinä mainittakoon juurikin kesän aikana järjestetyt helsinkiläiset urheiluseurat Arsenal sekä Oulunkylän Kiekko-Kerho, joista jälkimmäiseen on sovellettu numerojärjestyksen mukaista arkistoluettelointia.

Liikuntatieteiden tohtori Jukka Viitasalon henkilöarkisto tieteellisine julkaisuineen erosi valmiudellaan muista järjestelemistäni asiakirjaryhmistä - julkaisut oli luetteloitu ja jaoteltu julkaisutyyppinsä perusteella ryhmiin aikajärjestyksessä. Tällaisissa tapauksissa asiakirjojen "luontaista" muotoa ei luonnollisesti ole tarvetta rikkoa, vaan muovitaskujen poiston, arkistoluettelon tietojen tarkistamisen, välilehdityksen ja koteloinnin jälkeen tekstit ovat valmiita käytettäväksi ja arkistoitaviksi makasiiniin. Yleinen työohje onkin, että jokaisen tapauksen kohdalla on hyvä pysähtyä miettimään, onko jo mahdollisesti etukäteen tiettyyn muotoon järjestettyjä kokonaisuuksia tarpeellista tai edes järkevää muotoilla väkisin kaavaan, joka ei välttämättä toimi kaikkien arkistonmuodostajien kohdalla.

Arkistoharjoittelu ei suinkaan ole ollut vain asiakirjojen järjestelyä: lisäksi työtehtäviä on osoitettu Urheilukirjaston valvonnasta ja asiakaspalvelusta aina kirjaston tiloissa toimivan tutkijasalin käyttäjien palvelemiseen. Arkistokoteloiden kaukolainaus ja erilaisten tiedonhakujen hoitaminenkin tulivat tutuksi. Mainitsemisen arvoisia ovat myös käynnit Urheiluarkiston etämakasiinissa Siltavuoressa,  johon siirrettiin muutamia arkistonmuodostajia hyllytilan hallitsemiseksi täällä paikan päällä Urheilumuseon arkistossa. Siirtojen yhteydessä myös noudettiin tutkijoiden tilausten mukaisesti aineistoa tutkijasaliin toimitettavaksi. Urheilumuseon palvelut ja niihin liittyvät opeteltavat seikat ovat siis olleet varsin monimuotoisia.

Monimuotoinen on myös se tiedon määrä, jonka tutkijat tai muuten aiheesta kiinnostuneet voivat saada tarkasteltavakseen Urheiluarkistossa. On ollut hienoa päästä tutustumaan  talon tapoihin – omasta asiastaan kiinnostunut työympäristö on ehdottoman tärkeä tekijä harjoittelujakson onnistumisessa. Haluankin kiittää koko Urheilumuseon poppoota mukavasta ja opettavaisesta kesästä!

Marika Honkaniemi,

arkistoharjoittelija

Stadikan uumenissa

Kuluvana kesänä on ollut mahdollista tutustua toistaiseksi viimeistä kertaa ohjatusti Helsingin Olympiastadionin uumeniin. Viimeistä kertaa siksi, että Olympiastadion sulkee toimintonsa vuoden 2015 päättyessä. Remontin aikana sisätilojen määrä tuplaantuu ja kaikki katsomot katetaan. Vuonna 2018–2019 avautuu siis entistä ehompi Olympiastadion!

Vuonna 1938 valmistunut stadion on varmasti tuttu monelle kävijälle joko urheilutapahtumista tai konserteista. Harva on kuitenkaan päässyt tutustumaan esimerkiksi pukuhuonetiloihin tai pannuhuoneeseen. Kesän opastettujen kierrosten tarkoituksena on ollut avata stadionin suljetumpaa puolta yleisölle.

Kierros aloitetaan yleensä Olympiastadionin tornin juuresta. Tornilla on korkeutta hurjat 72 metriä, ja se on varmasti yksi Helsingin parhaista näköalapaikoista. Monenlaisia tarinoita on kuultu siitä, miksi korkeus on juuri 72 metriä. Niistä ehkä kuuluisimman mukaan tornin korkeuden määritteli joko keihäänheittäjä Matti Järvisen vuonna 1930 heittämä ME-tulos (72,93m) tai olympiakultaheitto vuodelta 1932 (72,71m). Totuus taitaa kuitenkin olla vähän ”tylsempi”: valittu korkeus oli Helsingin Olympiastadionin suunnitelleiden arkkitehtien – Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin – mielestä se mieluisin. Vaivaa tornin rakentamiseksi on joka tapauksessa saatu nähdä; olihan sen rakentaminen 1930-luvulla lähinnä käsityötä.

A-katsomon läpi kulkiessa silmiin osuu erityisesti vuoden 1952 olympialaisten voittajientaulu. Kansainvälisen Olympiakomitean vaatimuksesta kaikkien olympiakaupunkien pääareenoilla tulee olla kyseinen taulu. Siinä on siis kaiverrettuna kaikkien lajien voittajat ja voittotulokset. Suomalaisia taulusta löytyy kuudesta kohtaa; melonnasta neljä (Sylvi Saimo (k1 500m), Thorvald Strömberg (k1 10 000m) sekä Kurt Wires ja Yrjö Hietanen (k2 1 000m ja 10 000m)) ja painista Kelpo Gröndahl (87kg) sekä Pentti Hämäläinen nyrkkeilystä (54kg). Ulkomaalaismenestyjistä huomion kiinnittää tšekkoslovakialainen kestävyysjuoksija Emil Zátopek, joka nousi kolmella kultamitalillaan (5000m, 10000m ja maraton) suomalaisyleisön suursuosikiksi.

A-katsomosta löytyy myös niin sanottu VIP-katsomo. Sieltä ovat aikojen saatossa presidentit ja prinssit seuranneet erilaisia tapahtumia. Arvovieraat ovat saapuneet stadionin parhaille paikoille suoraan parkkipaikalta johtavan tunnelin kautta. Tunnelin erikoisuuksiin kuuluu kaksiosainen porraskäytävä, jonka toinen haara johtaa umpikujaan – tarinan mukaan siksi, että arkkitehdit olivat halunneet säilyttää vaikutelman symmetriasta. A-katsomo on sitä alkuperäisintä Olympiastadionia kattoa myöten: katsomon takapuolen julkisivu ilmentää nauhaikkunoineen ja valkoisine betonirakenteineen funktionalistisen arkkitehtuurin ominaispiirteitä tarkemmin kuin muut osat monia muutoksia läpikäyneestä stadionista.

VIP-katsomo sijaitsee A-katsomon keskivaiheilla

A-katsomon käytävä

Kun mennään A-katsomon alle, päästään osaan, jossa urheilijat ja artistit ovat kaikkien näiden vuosikymmenten saatossa valmistautuneet urakkaansa. Kolme pukuhuonetta ja sisäjuoksurata ovat tarjonneet mahdollisuuden lämmittelyyn ja lopulta rentoutumiseen. Jari Litmanen, Zlatan Ibrahimović ja monet muut jalkapallon maailmantähdet ovat kuluttaneet pukukoppien penkkejä. Artisteista muun muassa Muse aikoinaan vuorasi kaikki kolme pukukoppia erivärisillä kankailla. Yksi huone oli punainen, yksi pinkki ja yksi musta. Madonna puolestaan sisustutti pukuhuoneet itämaisin matoin, sohvaryhmin ja kristallikruunuin. Pukuhuoneista on ollut siis moneksi.

Yksi Olympiastadionin erikoisimmista paikoista on vanha pannuhuone, jonne yleisöllä ei tavallisesti ole pääsyä. Pannuhuone oli tarpeellinen, sillä stadionin lämmitettiin hiilellä aina 1960-luvun loppupuolelle saakka. Hiiltä pannuhuoneen hämärässä lapioi muun muassa stadionin pitkäaikainen vahtimestari Albin Stenroos – maratonin olympiakultamitalisti vuodelta 1924. Vanhat lämmitysuunit ja Stenroosin pieni työhuone ovat edelleen paikoillaan.

Albinin työkoppi

Pannuhuone

Yleisökierrokset päätettiin stadionin siipirakennuksessa sijaitsevaan Urheilumuseoon. Alkuperäinen, vuonna 1936 valmistunut museosiipi oli varsin paljon nykyistä pienempi. Alun perin siivestä ei suunniteltukaan museota, vaan ravintolaa, mutta varojen loppuessa tästä suunnitelmasta jouduttiin luopumaan. Urheilumuseo muutti tiloihin vuonna 1940 ja näyttely avattiin yleisölle vuonna 1943.

--

HUOM!

Taiteiden yönä, torstaina 20.8. on vielä kerran mahdollisuus osallistua Stadionin uumenissa-kierroksille, jotka alkavat stadionin tornin aulasta klo 17 ja 19.

Samana päivänä Urheilumuseo pitää ovensa auki klo 20 asti. Museon opastetut kierrokset alkavat klo 16 ja 18. Voit siis kätevästi yhdistää sekä stadion- että museokierroksen Taiteiden yöhösi!

Kierrokset ovat ilmaisia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Urheilumuseoon on ilmainen sisäänpääsy 20.8. klo 16-20.

Urheilumuseossa Taiteiden yönä myös edullisia kirjalöytöjä erikoishintaan!

Facebook-tapahtuman löydät osoitteesta https://www.facebook.com/events/1895043367388535/

Tervetuloa!

--

Riikka Aminoff, Henriikka Heikinheimo ja Jouni Lavikainen