Reissumies Rautavaara ja jousiampujauran tietolähteet

Otaksun, uskon ja toivon, että nykyajan nuorisokin tietäisi, kuka on Tapio Rautavaara. Vanhemmalle väelle Tapsa, Reissumies, on legenda. Suomen Urheilumuseossa ensi maaliskuussa avautuva Rautavaara-näyttely tulee antamaan lisätietoa niin nuorisolle kuin vanhemmallekin väelle.

Minun tehtäväni oli selvittää keihäsmies Rautavaaran jousiampujauraa. No problemino, ajattelin. Rautavaarastahan on kirjoitettu paljon. Viimeisin on Lasse Erolan 2012 ilmestynyt elämäkerta Tapsa. Kirja toimikin hyvänä lähteenä. Rautavaaran jousiampujaurasta löytyi useita värikkäitä tarinoita.

Kuva: Urheilumuseo (Helge Heinonen)

Ensimmäisenä aloin kuitenkin selvittää, onko mahdollista todeta milloin ja missä tarkalleen Tapsan jousiammuntaura alkoi. Siinä erinomaisena lähteenä oli arkistossamme oleva Pukinmäen Sagittariuksen aineisto. Jäsenluetteloista löytyi tarkka seuraan liittymispäivämäärä: 18.6.1950. Seuran kilpailukirjasta löytyi ensimmäisen kisan tarkka aika ja paikka. Rautavaara kilpaili Sagittariuksen jousiampujana Helsingin Pukinmäessä kaksi päivää jäseneksi liittymisen jälkeen.

Kaikissa julkaisuissa tämä varsin olennainen tieto jousiammuntauran alusta ei ole oikein. Se johtuu Suomen Jousiampujain Liiton Jousiampuja-lehden Rautavaara-jutusta vuodelta 1961, jossa on väärää tietoa. Sitä on sitten käytetty lähteenä mm. liiton historiassa. Ensimmäisenä tämän virheellisyyden huomasi Pukinmäen Sagittariuksesta kirjoittanut historioitsija Tero Tuomisto, jolla oli Sagittariuksen asiakirjat käytössään.

Rautavaarasta löytyi paljon mielenkiintoista tietoa Sagittariuksen arkistosta. Lisäksi kilpailu-urasta sai yksityiskohtaisen kuvan Suomen Jousiampujainliiton kilpailutuloksista, Jousiampuja-lehdessä olleista tuloksista ja arkiston lehtileikkeistä.

Rautavaaran jousiampujauran tähtihetki koettiin 1958, jolloin hän saavutti MM-kultaa joukkuekisassa. Reissumies oli seuraavana vuonna jos mahdollista vielä entistä kysytympi kilpailija eri puolella Suomea. Muutamien Rautavaarasta kirjoittaneiden mukaan hänen uransa oli tämän vuoden 1959 jälkeen jo jäähdyttelyä. Näin ei ollut Jousiampujaliiton asiakirjojen ja Jousiampuja-lehden tulosten perusteella. Tapsa Rautavaaran jousiampujaura jatkui aina vuoteen 1964 saakka ja vasta tänä viimeisenä vuonna tulokset alkoivat olla jäähdyttelijän tasoa.

Rautavaara oli jousiampujanakin showmies, yleisön ja myös kilpakumppaneiden suosikki. Hänen omat kommenttinsa olivat värikkäitä. Joukkuekultaa tuoneisiin MM-kisoihin hän pääsi puhelinsoitolla, kun MM-karsinnat olivat jääneet keikkamatkan takia väliin.

Vähintäänkin samalle tasolle värikkäissä kommenteissa ylsi yksi innokkaimmista Rautavaara-faneista, hänen kilpakumppaninsa Väinö Ansala, joka muisteli ihaillen läpimärän Rautavaaran toimia MM-kisojen ammunnan aikana ja majapaikassa: "Tapsa riisui paidan pois ja tähtäili ruskea, komea yläruumis paljaana kuin pronssiin valettu antiikin jumala. Ne olivat ihania hetkiä, paljolti Tapsan ansiota, jotka iltaisin vielä majapaikalla herkistyivät Tapsan kitaran ja laulun perin suomalaiseen tunnelmaan".

Ossi Viita