1930-luvun sotaisia liikuntaleikkejä

Sukellusvenesota. Osallistujia kolmesta neljään ryhmään. Leikkialue vähintään 500 x 500 metrin suuruinen, peitteinen ja vaihteleva alue. Leikissä on puolustajia ja hyökkääjiä. Hyökkääjien tehtävänä on päästä pujahtamaan puolustajien valvontalinjan yli ja hiipiä alueen keskellä olevaan lippulinnaan.

Tai miten olisi Muukalaislegionalaiset. Leikki alkaa legionalaisten hiipimisellä satamakaupunkia kohti. He koettavat huomaamatta ylittää valvontalinjat. Heitä vastassa on ”rahanahneita arabialaisia”. Muukalaislegionalaiset erottaa käsivarsinauhoistaan.

Itse alkaisin kyllä leikkiä ehdottomasti Dynamiittimiehiä. Siinäkin leikkijät toimivat kahtena vastapuolena. Jokaiselle pojalle on varattu toisesta päästä teroitettu kapula ”pommiksi”, johon jokainen kirjoittaa nimensä. Molemmilla ryhmillä on linnat. Tehtävänä on räjäyttää ilmaan vastapuolen linna sijoittamalla mahdollisimman monta pommia sen alle. Samalla omaa linnaa puolustetaan kapulapainissa, jossa tavoitteena on ottaa vastapuolelta kapula pois. Mutta ensin vakoillaan vihollisen linnan sijaintipaikka.

Muita 1930-luvun sotaisia liikuntaleikkejä olivat Taistelu Käkisalmen linnasta, Viestinkuljettaja, Taistelu lennätinlinjasta, Salaiset numerot, Sissileikkejä Transvaalilaisella timanttikentällä, Piiripolttopallo ja Suojeluskuntapoikain suunnistamiskoulutus.

Näiden sotaleikkien tarkemmat ohjeet saat meiltä, Urheilumuseon arkistosta, ja vielä tarkemmin: Väinö Lahtisen henkilöarkistosta. Lahtinen toimi vuodesta 1934 alkaen Helsingin Normaalilyseon voimistelunopettajana. Hän koulutti nuoria poikia hieman vakavampiin tehtäviin edellä mainittujen sotaisten liikuntaleikkien avulla.

Väinö Lahtinen ohjasi 1930-luvulla sotaisia liikuntaleikkejä. Yksi niistä oli Dynamiittimiehet.

Sotaleikkien ohjaajan toimen lisäksi Lahtinen kunnostautui 1900-luvulla miesvoimistelun ohjelmien tekijänä sekä telinevoimistelun erotuomarina ja joukkueen johtajana olympiakisoissa vuodesta 1948 lähtien. Lahtinen vaikutti useissa voimisteluseuroissa Viipurissa, Sortavalassa, Kuopiossa ja Helsingissä. Hän oli syntynyt Jyväskylässä 1897. Hänestä tuli 1900-luvun yksi merkittävimmistä suomalaisista miesvoimistelujohtajista.

Väinö Lahtinen liittyi Helsingin Voimistelijoihin syksyllä 1920. Hän oli aloittanut vuotta aiemmin opinnot Helsingin yliopiston voimistelulaitoksella. Lahtisesta kehittyi yksi 1900-luvun merkittävimmistä suomalaisista miesvoimistelujohtajista. Hän toimi olympiakisoissa Suomen voimistelujoukkueiden johtajana ja välillä myös arvostelutuomarina telinevoimistelussa.

Lahtisen tyttärentyttäret luovuttivat isoisänsä asiakirjat ja valokuvat Urheilumuseolle viime syksynä. Nyt arkisto on asiakkaiden käytössä järjestettynä ja luetteloituna.

Väinö Lahtinen toimi 1920-luvulla Viipurin Reippaan voimistelujohtajana. Kuva: Urheilumuseon valokuva-arkisto/Lahtinen.

Ossi Viita