Urheilukirjan arvostus kasvussa?

Suomalaisilla kirjallisuuspalkinnoilla on 150 vuoden perinteet. Valtion kirjallisuuspalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1865 ja sen sai Aleksis Kivi teoksestaan Nummisuutarit. Vuoden urheilukirja -palkinnolle aika ei varsinaisesti ollut vielä kypsä, sillä ensimmäiseksi suomenkieliseksi urheilukirjaksi noteerattu Voimistelun harjoitus-oppi ilmestyi vuonna 1868. Ensimmäisen edes jossain määrin liikunta-aiheisen palkinnon kuittasi Eino Leino, jolle myönnettiin vuonna 1901 Valtion kirjallisuuspalkinto kokoelmasta Hiihtäjän virsiä.

Nykyään nimellä Kirjallisuuden valtionpalkinto tunnettu huomionosoitus on jaettu 928 kertaa. Joukossa ei ole yhtään urheilullisin perustein valittua teosta tai kirjallista suoritusta. Tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa puolestaan on jaettu vuodesta 1968 lähtien yli 500 suomalaiselle toimittajalle, kirjailijalle ja kulttuuripersoonalle. Urheiluaiheesta palkinto on myönnetty kahdesti: Mauno Saarelle vuonna 1980 kirjasta Juoksemisen salaisuudet ja vuonna 1996 televisiodokumentin Päätön, tankattu keho tekijöille.

Mauno Saari: Juoksemisen salaisuudet (1979)

Yli 180 kaunokirjallista teosta on kolmen vuosikymmenen aikana yltänyt Finlandia-palkintoehdokkuuteen. Toistaiseksi joukossa ei ole nähty urheilukirjaksi luokiteltavia teoksia. Tosin Kjell Westön kirjoittama Finlandia-ehdokas vuodelta 2013, Kangastus 38, kertoi Olympiastadionilla kesällä 1938 kisatusta 100 metrin juoksusta sen verran todistusvoimaisesti, että juoksun tulokset muutettiin 75 vuotta myöhemmin. No, toki Suomen Urheiluliitto perusteli päätöstään hieman romaanin tekstiä laajemmalla aineistolla.

Tietokirjallisuuden puolella urheilu on kelpuutettu paremmin palkitsemisen arvoiseksi teemaksi. Antiikin urheilu -teos voitti Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2005 ja vuonna 2013 kilvassa oli ehdolla kirja Vapaalasku.

Urheilun ja kirjallisuuden ei aina edes niin rauhanomaisessa rinnakkaiselossa näyttää tapahtuneen tällä vuosituhannella muutenkin lähentymistä. Merkittävästä savolaisesta kaunokirjallisesta teoksesta myönnettävän Savonia-palkinnon on voittanut nyt kahdesti perättäin urheiluaiheinen, nimenomaan kestävyysjuoksuun liittyvä kirja. Vuosi sitten palkinnon sai Jouni Tossavainen teoksellaan Hannes Kolehmainen – New Yorkin lentävä suomalainen. Tänä vuonna Savonialla palkittiin Karo Hämäläisen Yksin, joka ammentaa sisältöä Paavo Nurmi -myytistä.

Yksin tuli valituksi myös Vuoden urheilukirjaksi. Urheilumuseon asettama raati on valinnut Vuoden urheilukirjan 36 kertaa vuodesta 1980 lähtien. Kaikki kirjat kansikuvineen ovat esillä nettisivuillamme.

Matti Hintikka

Esineemme maailmalla

Urheilumuseon esinekokoelmat on siirretty Olympiastadionin remontin takia varastotiloihin, mutta täysin ulottumattomissa esineet eivät kuitenkaan ole. Päätimme jo muuttoa suunniteltaessa, että mahdollisuuksien mukaan lainaamme esineitämme muille museoille ja yhteistyökumppaneille, jos tällaista tarvetta ilmenee. Onneksi on ilmennyt ja osa esineistä on päässyt ja pääsee vierailemaan muihin museoihin sekä Suomeen että ulkomaille.

Ensimmäisenä matkaan lähtivät mäkikotka Nykäsen kuuluisat mitalit, joita on kokonaista 42 kappaletta Urheilumuseon kokoelmissa. Mitaleita on voinut ihailla Keski-Suomen museossa Jyväskylässä ensin näyttelyssä Mitalin kaksi puolta – se on fifty sixty tammikuun loppuun saakka ja tämän jälkeen ne ovat näytillä omana kokonaisuutena huhtikuun 11. päivään asti.

Museon kokoelmissa on edustava otos perinteisen uimaseuran Helsingin Uimarien vanhaa ja vähän uudempaakin esineistöä. Perinteikäs seura täyttää tänä vuonna pyöreät 100 vuotta, joten juhlavuoden kunniaksi seura sai lainaksi vanhaa esineistöään ja kaupan päälle vielä vitriinin, jossa esineet ovat turvallisesti esillä Pirkkolan uimahallissa.

Klikkaa linkkiä http://www.helsinginuimarit.fi/?x118281=369446 ja pääset seuran sivuilta lukemaan aiheesta lisää.

Helsingin Uimareiden hieno kiertopalkinto vuodelta 1906. Pokaali annettiin parhaalle joukkueelle 1000 metrin uinnista.

Tiedekeskus Heureka tarjoaa mahdollisuuden kokea talven riemuja 9. helmikuuta avattavassa näyttelyssä Suksi Heurekaan!. Tähän näyttelyyn lainasimme kokoelmistamme jäätanssija Susanna Rahkamon näyttävän asun ja luistimet. Niitä ja montaa muuta asiaa voi käydä ihailemassa Heurekassa ensi vuoden tammikuun puoleen väliin asti.

Susanna Rahkamon luisteluasu, joka oli hänellä yllään jäätanssiparin Rahkamo & Kokko voittaessa EM-kultaa Dortmundissa Saksassa 1995. Vapaatanssiosuuden musiikkina oli ikimuistoinen Yesterday ja A Hard Days Night by Beatles.

Suomen Washingtonin suurlähetystössä avautuu tänä keväänä Urheilumuseon tuottama näyttely, jossa kerrotaan suomalaisesta urheilusta aina Paavo Nurmen ajoista tämän hetken suomalaisiin NHL-tähtiin. Näyttelyaineisto matkaa merten taakse ja joukkoon mahtuu myös jonkin verran esineistöä; lähinnä Helsingin olympialaisista 1952 ja pesäpallosta kertovia kokoelmien helmiä.

Osa esineistä, jotka matkaavat Washingtoniin Suomen suurlähetystön urheiluaiheiseen näyttelyyn.

Näyttelyä valmisteltaessa törmättiin aika erikoiseen ”välinevarkauteen”: suomalaistakin suomalaisempi pesäpallon merkinantoviuhka onkin muka amerikkalainen keksintö. Ja höh! Amerikkalainen Jill Cakert kertoo keksineensä viuhkan, jonka hän on nimennyt Signalfaniksi. Hän on patentoinut ”keksintönsä” vuonna 2007. Suomalaiset pesäpalloilijat ovat käyttäneet samaa keksintöä jo ainakin 60 vuotta! Näin ne amerikkalaiset omivat meidän hienot keksintömme. Cakertin vävypoika on kuulemma suomalainen, mutta siitäkään huolimatta hän ei ole ollut tietoinen suomalaisesta viuhkasta. Uskokoon ken tahtoo…

Suuri määrä esineitämme matkaa loppukeväästä kohti Oulua Pohjois-Pohjanmaan museoon, jossa avautuu 9. kesäkuuta näyttely Sata sankaritarinaa urheilusta. Pohjois-Pohjanmaan museo kaipaa parhaillaan ihmisten omia kokemuksia ja tuntemuksia urheilusankareista ja -tapahtumista. Tarinoita voi lähettää heille osoitteeseen arja.h.keskitalo@ouka.fi.

Loppuvuodesta esineitämme on nähtävillä vielä ainakin Kouvolan kaupunginmuseossa, jossa avautuu marraskuussa alueen urheiluhistoriasta kertova näyttely. Ensi vuosi on itsenäisyyden juhlavuosi, ja sen kunniaksi kokoelmiamme pääsee ihailemaan Wäinö Aaltosen museossa Turussa ja Hiihtomuseossa Lahdessa.

Riitta Forsman