Koululaiset Rion tiellä – olympiahistoriaa mobiilisti

Rion olympialaiset 2016 istuttavat penkkiurheilijat tiiviisti TV-ruutujen ääreen jälleen elokuussa. Suomalaisia eri lajien urheilijoita on lähdössä testaamaan tasoaan maailman huippujen joukkoon. Ja mitalitoiveitakin on.

Mistä näissä kovasti rummutetuissa kisoissa sitten on kysymys? Miksi niitä pidetään ja miksi arvostetaan?

Urheilumuseon perusnäyttelyssä Olympiastadionilla olympiatermiä ruodittiin koululaisten kanssa Matti Nykäsen mitalivitriinin edessä. Hänen monikymmenlukuisen mitalisaaliinsa edessä oli helppo vertailla niin suomenmestaruuksia, maailmanmestaruuksia kuin olympiasaavutuksiakin. Kaikkia löytyi. Tyylikkäästi mäkikotkan olympiamitalit oli aseteltu yksittäisille alustoilleen muita mitaleja komeammin esille. Tälle etsimme koululaisten kanssa selitystä useamman kerran.

Mobiiliopas olympialaisista

Koska pysyvää näyttelytilaa ei Urheilumuseolla tällä hetkellä Olympiastadionin remontin takia ole, lähdemme viemään viestiä olympiakisoista maailmalle verkossa. Seinätön museo -mobiilisovellusta hyödyntäen syntyi niin tabletilla, tietokoneella kuin puhelimellakin toimiva oppimismateriaali ”Matkalla Rioon”, joka suunniteltiin noin 9–15-vuotiaille koululaisille. Oppaassa kerrotaan olympialiikkeen historiasta helposti ja ymmärrettävästi. Tieto pakattiin pakettiin, jossa tekstin sijaan kertovat kuvat, videot ja tehtävät.

Rion lisäksi mukana matkassa kulkee suomalaisten oma olympiahistoria 1952 Helsingin olympiakisoineen. Jokaisessa osiossa on helppo monivalintatehtävä, hauskoja faktoja ja useimmissa jokin lisäkysymys tai -materiaali. 

Mutta totuus kuullaan lasten suusta…

Urheilumuseolla oli hieno mahdollisuus saada testiryhmäksi uudelle ”Matkalla Rioon”
-oppimispaketilleen Kaisaniemen ala-asteen 5a-luokan oppilaita opettajansa Anuliina Kainlaurin johdolla. 

Mikään tietopaketti ei synny itsestään ja työtunteja kertyy helposti kun näinkin laajalla aiheella tehdään koululaisopasta. Ei siis ihme, että oli jännittävää astua lahjomattomien vitosluokkalaisten eteen. 28 oppilaan luokka oli valmiiksi jaettu ryhmiin, joten pääsimme aloittamaan testauksen nopeasti. Lähes yhtä aikaa alkoivat oppilaiden kännykät ja tabletit suoltaa tasaisena äänivirtana videoista tulevia selostuksia eri olympia-aiheista. Muuten olikin sitten hyvin hiljaista…

Vihdoin tulivat kauan odotetut kommentit. Hyvää löytyi onneksi paljon. Plussaa saivat helppokäyttöisyys, videot, kuvat, linkit Urheilumuseon 3D-esineisiin ja koko sivuston ulkonäkö. Tehtävistä pidettiin paljon ja etenkin siitä, että oikea vastaus tuli näkyviin, jos vastasi väärin.

Tehtäviä toivottiin lähes poikkeuksetta lisää. Myös tietoa kaisaniemeläiset olisivat jaksaneet enemmän ja jopa pidempiä videoita toivottiin. Joitakuita ärsytti, että opas antoi vain yhden mahdollisuuden vastata tehtäviin. Uudelleen vastaaminen olisi vaatinut sivun uudelleenlataamista. Kaiken kaikkiaan kommentit olivat kannustavia ja antoivat onnistumisen iloa tekijöilleen.

Mikä parasta Kaisaniemen 5a:n oppilaat suhtautuivat palautteen antoon tosimielellä ja palautetta tuli paljon. Kiitos siitä! Palautteen pohjalta olemme jo ahkeroineet Matkalla Rioon -oppimismateriaalin runsaasti lisää tehtäviä.

Nyt toivotamme antoisaa matkaa Rioon niin koululaisille kuin muillekin oppimispaketista innostuneille sekä myös heille, jotka Rioon ihan oikeasti elokuussa suuntaavat olympiamitalijahtiin!

Matkalla Rioon -verkko-oppimismateriaalin löydät osoitteesta tarinasoitin.fi/urheilumuseo.

Jonna Kokkola

Vieraskynä: Repimistä ja raastamista

Suomifutsalin uranuurtaja Panu Autio lahjoitti Urheilumuseolle pelivarusteitaan 6. huhtikuuta järjestetyssä Aikalisä!-yleisötapahtumassa. Yksi esineistä oli etupuolelta pahoin revennyt GFT:n pelipaita. Alla Autio kertoo paidan tarinan.

Taistelu vuoden 2016 Futsal Cupin finaalipaikoista oli hurjaa. Kohtasimme Golden Futsal Teamin kanssa välierässä hallitsevan Suomen mestarin Sievi Futsalin, jonka riveissä olin pelannut vuokralla aiemmin syksyllä UEFA Futsal Cupin peleissä. Ottelussa panoksena oli finaalipaikka seuraavan päivän tv-otteluun. Kamppailut Sieviä vastaan olivat aina äärimmäisen kovia, mutta myös rehtejä vääntöjä. Iskuja vaihdettiin puolin ja toisin, eikä yhtäkään kaksinkamppailua haluttu luovuttaa vastustajalle.

Toisella puoliajalle Sievin johtaessa 1-0 iskimme irtopalloon yhtä aikaa kovaluisen Rami “Rambo” Tirkkosen kanssa. Edellisvuoden playoffien ratkaisupelaaja oli tehnyt itsensä tunnetuksi paitsi kovana maalintekijänä, myös vahvana pallon suojaajana ja väkevänä vääntäjänä. Tällä Pohjanmaan kasvatilla oli paini verissä. Tirkkonen oli minulle tuttu kämppäkaveri Sievin Euroopan seikkailulta, ja menneiden kuukausien aikana olimme olleet tiiviisti yhdessä myös maajoukkueen tapahtumissa.

Yhteiset kokemukset suomiverkkareissa ja yhdessä nukutut hotelliyöt eivät kuitenkaan hidastaneet meitä, kun syöksyimme irtopalloon mieletön palo silmissä. Kumpikaan ei todellakaan halunnut hävitä tätä kaksinkamppailua, ja kaikki keinot olivat käytössä. Rambo ehti ison takapuolensa ja vahvojen käsiensä kanssa tekemään itselleen tilaa sen verran, että sai hienoisen etulyöntiaseman. Jouduin myös itse turvautumaan melko reippaaseen käsien käyttöön; tuomari huomasi tämän ja laittoi pillin suuhunsa. Ennen kuin hän ehti viheltää, oli Rambo jo ehtinyt reagoimaan minun repimiseen nappaamalla rinnuksistani ronskimman puoleisella otteella, joka koitui paitani kohtaloksi.

Kun tuomari vihelsi pilliin, oli tuomiona vapaapotku Sievi Futsalille. Rinnuksilla roikkuva paitani ei tätä tuomiota enää muuttanut. Taistelun tuoksinassa tunnetilat olivat nousseet sen verran korkealle, että tuomarin ratkaisua oli äärimmäisen vaikea sulattaa. Kävin todella kuumana ja äänekkäästi protestoiden siirryin vaihtopenkille puhisemaan. Joukkueellamme ei ollut varapaitoja (eikä varapaitojen varapaitoja), joten fysioterapeuttimme Luis Nazare viritti paidan näppärästi kasaan mustalla kineesioteipillä.

Minun oli äärimmäisen vaikea hyväksyä, että kaksinkamppailu tuomittiin Sievin ja Tirkkosen hyväksi ja vaihtopenkillä jatkoin naputtamista vielä melko pitkään. Kihisin raivosta. Ottelun lopussa onnistuin kuitenkin kääntämään kiukkuni oikeisiin asioihin ja sain tehtyä tasoitusmaalin, jonka turvin pääsimme jatkoajalle. Maalittoman jatko-ottelun jälkeen olimme parempia rangaistuspotkuissa. Minulla oli kunnia upottaa finaalipaikan sinetöinyt ratkaiseva rangaistuspotku vasurillani maalin vasempaan sivustaan.

Seuraavana päivänä Liikunnan Riemu kaatui Cup-finaalissa lukemin 4-2.

Panu Autio

Kirjoittaja pelaa espoolaisessa Golden Futsal Teamissa ja Suomen A-maajoukkueessa. Vuonna 2010 Autiosta tuli ensimmäinen pohjoismaalainen futsal-ammattilainen, kun hän siirtyi espanjalaiseen ElPozo Ciudad de Murciaan. Myöhemmin hän pelasi ammattilaisena myös espanjalaisessa Unión África Ceutíssa ja venäläisessä FK Politehissä.

Autio iskee kineesioteipillä paikattu paita päällään 1-1 -tasoituksen Futsal Cupin välierässä GFT-Sievi Futsal 23.1.2016.

https://www.facebook.com/goldenfutsalteam/videos/10153171827282133/ 

Finaalipaikan tuonut ratkaiseva rangaistuspotku uppoaa vasemmalta sisään.

https://www.facebook.com/goldenfutsalteam/videos/10153171902882133/

YouTube-kooste Aution futsal-urasta: