Vieraskynä: Tiiliskivistä älypuhelimiin

Matkapuhelimien eli kännyköiden kehitys viimeisen 30 vuoden aikana on ollut huimaa. Moskovan olympialaisissa 1980 ja Los Angelesin tynkäkisoissa 1984 ei kännyköistä vielä ollut tietoakaan. Puheet kulkivat pääasiassa lankoja ja kaapeleita pitkin. Toki satelliitit jo kiertelivät maapalloamme. Soulissa 1988 koettiin ensihenkäys nykykännyköiden suuntaan. Tiiliskiven kokoisella esikännykällä haastattelin muun muassa Tapio Korjusta keihäänheiton kultaheiton jälkeen. Stadionin haastattelupisteestä juttu meni Soulissa sijaitsevaan Ylen studioon ja sieltä avaruuden kautta koukaten Helsinkiin. Se tuntui silloin vallan ihmeelliseltä. Näitä tiiliskiven kokoisia esikännyköitä meillä oli vain pari kappaletta koekäytössä.

Tapio Korjus Soulissa 1988. Kuva: Urheilumuseo/©Hannu Lindroos.

Soulin kisoista Barcelonaan 1992 tapahtui kännyköissä valtava kehitys. Nyt voitiin ensimmäisen kerran puhua todella kännyköistä.  Laitteet eivät kokonsa puolesta juurikaan poikenneet nykyisistä. Ominaisuudet olivat tietenkin hyvin alkeelliset nykyisiin älypuhelimiin verrattuna, mutta ne olivat PUHELIMIA. Kun soitin kännykällä keskeltä Barcelonan katuvilinää isälleni Hyvinkäälle, hän ei uskonut minua.

Selostin muun muassa useista tennisotteluista suoria lähetyksiä istuen katsomossa. Yhteydet katkeilivat usein ja akkujen keston kanssa oli ongelmia. Tästä alkoi kuitenkin varsinainen kännykkäaika radioselostuksissa.

Atlantan kisoissa 1996 meille jaettiin amerikkalaiset pienet puhelimet, jotka toimivat täysin erilaisella systeemillä kuin meidän omat puhelimemme. Niillä ei pitänyt voida soitella Eurooppaan. Ne oli tarkoitettu vain työkäyttöön kisoissa. Ylen teknisen puolen pojat kuitenkin keksivät nopeasti ratkaisun tuohon ”ongelmaan”. Tästä seurasi, että melkoinen määrä kalliita privaattipuheluita soiteltiin kotimaahan. Laskua noista puheluista ei kuitenkaan koskaan kuulunut. 

Sydneyssä vuonna 2000 kännyköissä oli jo tekstiviestimahdollisuus. Sähköposti teki silloin kovasti tuloaan. Puhelimissa sitä mahdollisuutta ei kuitenkaan kisoissa ollut. Ateenassa 2004 voitiin jo puhua älypuhelimista, joiden kehitys sen jälkeen onkin ollut huimaa. Pekingissä 2008 ja Lontoossa 2012 älypuhelimet ottivat yhä suuremman roolin kisatyöskentelyssä.

Jos ja kun kännyköiden kehitys jatkuu yhtä rajuna kuin edelliset 30 vuotta, ei varmasti kenenkään mielikuvitus riitä keksimään minkälaisia aparaatteja vuoden 2044 olympialaisissa käytetään. 

Jukka Pelkonen

vapaa toimittaja