Kuka on sinun urheiluidolisi?

Tällä hetkellä fanittaminen tuntuu olevan erityisen suosittua. Suuri osa urheilua seuraavista ihmisistä ei voinut olla huomioimatta ”Susijengin” eli Suomen koripallomaajoukkueen menestystä viime syksyn Slovenian EM-kilpailuissa. Ennen kaikkea uutisointiin ja kyseiseen tapahtumiin liittyivät fanit, joita suomalaisittain ja kansainvälisestikin, poikkeuksellisesti oli paikalla arvioiden mukaan jopa yli 2000. Joukkue selviytyi kesän 2014 MM-kilpailuihin Espanjaan, jonne on villeimmissä arvioissa veikattu tulevan otteluita seuraamaan jopa 5000 suomalaista. Ei koripallo yhtäkkiä ole noussut tässä määrin suosiossa vaan kyse on jostain muusta. Täytyy muistaa, että Suomen maajoukkueen harjoituspeleissä Helsingissä ennen Sloveniaa oli vain tyydyttävästi katsojia paikalla.

Suomalaisfaneja kannustamassa Susijengiä Slovenian EM-kilpailuissa syksyllä 2013.

Toinen mielenkiintoinen ajan ilmentymä on nuorten jääkiekkomaailmanmestaruuden jälkeen järjestetty mitalijuhla Helsingin Rautatientorilla. Paikalla oli joidenkin arvioiden mukaan 3000 ihmistä seuraamassa, kuinka juniorit tuulettivat mitaleitaan. Väittäisin, että suuri osa näistä paikalla olleista ei edes ollut seurannut pelejä vaan kyse on jostain muusta. Jääkiekon mestaruuden juhlimisesta on muodostunut kulttuurinen tapa toimia siten, että ”torilla tavataan”. Jollekin taas tapahtuma toimi yhteisöllisenä virikkeenä, toinen oli vaan uteliaana tarkkailijana.

Pikkuleijonien mitalijuhla Helsingin Rautatientorilla tammikuussa 2014.

Yhtenä vastauksena tähän lisääntyneeseen fanitukseen ja idolien perässä matkustamiseen, jopa kauas Suomesta, on esitetty sen toimivan eräänlaisena vastapainona yksilöllistyneelle yhteiskunnalle ja elämänmenolle. Ihmisillä on aina ollut sisäänrakennettu malli kuulua johonkin yhteisöön, heimoon, ja tätä tarvetta tyydyttää myös faniryhmään kuuluminen. Lisäksi tunnekokemus on yksi fanikulttuurin määrittävä tekijä: halutaan kokea ja jakaa tunnetila, jonka taustalla ei välttämättä edes ole suurta merkitystä. Yhteisöllisyyteen liittyy myös nykypäivänä vahvasti verkko, jossa fanit jakavat tuntojaan ja jopa varsin kärkevästi ottavat kantaa joukkueensa tai vastustajan edesottamuksiin. Tänä päivänä halutaan olla vaikuttajia ja osallistujia enemmän kuin aiemmin – tähän mm. sosiaalinen media antaa myös aivan uudenlaiset mahdollisuudet.

Näitä moderneja urheilun perässä matkaavia voisi kutsua ”tunnekokemusten kerääjiksi”. Osa on hyvinkin sitoutunut kannattamaansa joukkueeseen, mutta suuri osa matkustaa juuri odotuksissa olevan tai markkinoidun tunnekokemuksen perässä – näillä ei edes urheilulajilla ole välttämättä suurta merkitystä. Koripallon menestys on osunut juuri oikeaan saumaan, ja EM-kisat Sloveniassa fanikulttuurisesti menivät nappiin – syntyi hypetys fanituksen ympärille. Sloveniassa osui yhtä aikaa usea tekijä yhteen: urheilullinen menestys, innostava ja nousussa oleva koripallon faniryhmä, tämän hetken sosiaalinen tilaus yhteisöllisille kokemuksille sekä kiinnostava ja kohtalaisella budjetilla tavoitettavissa oleva matkakohde. Unohtaa ei myöskään sovi tarinaa, joka kulkee urheilussa mukana. Koripallon tarinaan kuuluivat ennen Sloveniaa mm. hyvin menneet EM-kisat Liettuassa ja Möttölän, Dettmannin sekä Koposen kaltaiset urheiluidolit. Samoja elementtejä on ollut lentopallossa, mutta samanlaista ilmiötä ei kuitenkaan ole ainakaan vielä syntynyt – miksei?

Urheilumuseo, Suomen Jääkiekkomuseo ja Hiihtomuseo käynnistivät vuonna 2013 yhteishankkeen, jossa tallennetaan ja tutkitaan suomalaisen urheilumaailman idoleita ja fanikulttuuria sekä fanikulttuurin muutosta viimeisten 50 vuoden aikana. Hankkeen tuloksena huomenna 28.3.2014 avautuvat  näyttelyt kaikkiin museoihin. Esillä on urheiluidoleita ja fanikulttuuria kaikessa värikkyydessään.

Voit tutustua urheiluidoleihin myös hankkeen verkkosivuilla tai sosiaalisten medioiden kautta: Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Youtubessa.

www. urheiluidolit.fi

Jari Toivonen
Urheiluidolit-hankkeen tutkija