Kansainvälinen olympiakomitea tiedottaa, että Tokion
kesäolympiakisojen japanilaisjärjestäjät ovat saaneet anomuksensa läpi vielä
yhdestä uudesta lajista kisojen ohjelmaan kiipeilyn ja skeittauksen jatkoksi. Uusin lisäys kisaohjelmaan on tyynysota.
Tyynysodalla on pitkät perinteet Japanissa, joten lajin
mukaantuloa olympiaohjelmaan kertaluontoisesti ei voida pitää yllätyksenä.
Tyynysodan talvisena vastineena on vielä pidemmät perinteet omaava Yukigassen-lumisota. Koska Tokion olympialaiset ovat kesäkisat, päätyivät japanilaiset
vaihtamaan lumen tyynyihin.
Myös Suomessa tyynysodalla on jo vankat perinteet alkaen aina perinteisistä kyläkisoista ja jatkuen lajin kaupallistumiseen vuosisadan puolivälissä. Tyynysota hyväksyttiin olympiaohjelmaan jo Helsingin vuoden 1940 kisoihin, mutta kisojen peruuntumisen takia lajin olympiadebyyttikin jäi tapahtumatta.
Tyynysotapelaaja palaa voitokkaana Mäntsälän kirkonkylälle Sääksjärveltä vuonna 1908. Kuva: Mäntsälän Museotoimi. |
Vuoden 1952 kisoihin tyynysodan tilalle otettiin lopulta pesäpallo, joka oli
sodan aikana noussut suurempaan suosioon. Tyynysodan mahdollista olympiakilpailua varten kerittiin
kuitenkin valmistaa jo kasoittain pelivälineistöä, jota hyödynnettiin vuonna
1952 erityisesti oheisohjelmana olleissa lasten tyynysotapeleissä.
"Stadionin remontin yhteydessä löytyi runsaasti ylimääräisiä olympiakisatyynyjä ja lahjoitimme ne ilolla Suomen Tyynysotaliiton käyttöön. Kisatyynyt ovat huomattavasti harjoitustyynyjä arvokkaampia, sillä niihin käytettiin tuolloin huomattavasti harvinaisempia höyhenlaatuja", kiteytti Urheilumuseon erikoistutkija Jouni Lavikainen.
Olympia 1952 -tyynyjä pinottiin kisojen aikaan stadionille, jossa ne odottivat unohdettuina sinetöidyssä varastossa aina vuoteen 2016. Kuva: Urheilumuseo. |
Suomen Tyynysotaliiton puheenjohtaja Matti Nukku ilmaisi tyytyväisyytensä museon lahjoitukseen sekä erityisesti tuoreeseen olympiavalintaan, sillä se tarkoittaa myös liiton valtionapujen runsasta kasvua lähivuosina.
"Menestystä on varmasti tulossa. Tyynysota, jos mikä, on hyvän fiiliksen laji. Siis juuri sen, mitä Huippu-urheiluyksikön johto korosti Rion olympiakisojen päätavoitteena. Uskomme vahvasti sekä yksilö- että joukkuekilpailumenestykseen", Nukku kommentoi vaatimattomaan sävyyn.
Pienissä piireissä on jo tiedetty hyvän aikaa lajin valinnasta kisoihin, ja talviharjoitustilojen valmistelu onkin päässyt hyvään vauhtiin kaikessa hiljaisuudessaan.
"Paljastetaan nyt sitten: stadionin alle louhitaan itseasiassa hallia ja tunneliverkostoa tyynysotaharjoituksia ajatellen. Louhinnat ovat hyvässä vauhdissa ja todennäköisesti jo talvella 2017–18 kärkiurheilijat pääsevät pehmustettuihin luolastoihin treenaamaan. Helsingin kaupunki on täydellä sydämellä mukana olympiavalmennusprojektissa", Nukku jatkoi.
Tyynysota on luonteeltaan nopeatempoista fyysistä kamppailua. Maajoukkueen laitahyökkääjä Asko Tempur arvioi, että vaadittavilta ominaisuuksiltaan laji on yhdistelmä käsipalloa ja vapaaottelua, joskin tyynyn hallinta on huomattavasti palloa vaikeampaa.
Suomen tyynysotamaajoukkueen Asko Tempurin tausta on käsipallossa. Hän korostaa erityisesti tekniikkaharjoittelun ja tyynyn hallinan tärkeyttä. Valmennuksen uusin trendi on kahden tyynyn tekniikka. |
Maajoukkueen yhteistyö Kilpa- ja huippu-urheilun
tutkimuslaitoksen kanssa on aktiivista. Urheilutohtori Ossi Viita arvioi, että
erityisesti allergiatestit ja siedätyshoidot nousevat kuormitusseurannan
keskiöön.
"Tyypillisimmät tyynysotaan liittyvät terveyshaasteet ovat höyhenallergia ja unihiekan joutuminen silmiin. Maajoukkueurheilijoille tulee antaa riittävä määrä siedätyshoitoja eri höyhenille ja karvoille, joita vastustajat saattavat tyynyihinsä laittaa. Kuormitusta pyrimme kontrolloimaan seuraamalla unen laatua sykevälivaihtelulla. Kovimmat urheilijat nukkuvat ilman tyynyä, sillä jo tyynyn näkeminen, koskettamisesta puhumattakaan, nostaa heidän adrenaliinitasojaan."
Urheilumuseon erikoistutkija Jouni Lavikainen iloitsi museon
uusimmasta lahjoituksesta – tyynysotamaajoukkueen antamista kilpatyynyistä
1990-luvulta.
- "Nämä täydentävät erittäin hyvin museon kokoelmia.
Toiveissa tietysti on, että saamme myös moderneja tyynyjä kokoelmiimme, onhan
tyynysotahöyhenten keinovalmistus kehittynyt merkittävästi sitten 1990-luvun.
Esimerkiksi tänään olisi oikein hyvä päivä lahjoituksille", Lavikainen totesi
toiveikkaana.
Tyynysotaa pääsee harjoittelemaan myös Helsingin Teurastamolla 1.4., jossa on lajin toinen epävirallinen Suomi–Ruotsi-maaottelu.
Tyynysotaa pääsee harjoittelemaan myös Helsingin Teurastamolla 1.4., jossa on lajin toinen epävirallinen Suomi–Ruotsi-maaottelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti