Tarinoita tästä maasta

Urheilumuseon kokoelma- ja tietopalvelun väkeä ovat tänä vuonna työllistäneet useat kirja- ja tutkimushankkeet. Marraskuussa kirjoja putkahti ulos peräti kolme. Ensiksi ehti Lahdessa järjestetyistä MM-hiihdoista usean kirjoittajan voimin luotu historiateos, sitten erikoistutkija Kalle Rantalan Orienteerausta ja oijustusta suunnistuksen varhaisvaiheista Suomessa ja viimeisimpänä tämän kirjoituksen aihe – Verbatum Oy:n kustantama Tämä maa – Itsenäisen Suomen sata tarinaa.

Mistä tässä maassa on kyse? Suomi itsenäistyi pienenä, köyhänä ja ristiriitojen repimänä maana vuonna 1917. Sata vuotta myöhemmin Suomi on hyvinvointivaltio, joka on kasvattanut lukuisia kansainvälisen huipputason säveltäjiä, arkkitehteja ja urheilijoita onnistuen samalla säilyttämään sekä itsenäisyytensä että puolueettomuutensa. Suomi on menestystarina selviytyjäkansasta, joka osaa poiketa totutusta kaavasta ja raivata tietä kohti uutta, vaikka olosuhteet ovat raskaat ja tulevaisuudennäkymät synkät.

 

Edellä kuvattu voi tuntua huonosti sopivalta ankealta näyttäytyvään nykytodellisuuteen. Juuri siksi kirja on kuitenkin tarpeellinen. ”Tämä ei ole vain kirja suomalaisista vaan kirja suomalaisille. Maailma ympärillämme kuohuu. Luottamus omiin kykyihimme ja osaamiseemme horjuu. Retki suomalaisten pienten ja suurten sankaritekojen maailmaan on omiaan luomaan uskoa tulevaan”, toteaa esipuheessa hankkeen aloitteentekijä ja vetäjä, Suomen entinen pääministeri Esko Aho. Kirjan lähtökohta on siis suomalaisuuden juhlistaminen tuomalla esiin Suomen itsenäisyyden ajan saavutuksia laajalla skaalalla – vailla tarpeetonta paatoksellista uhoa.

Esko Aho puhuu kirjan julkistamistilaisuudessa Hotelli Kämpin peilisalissa 15.11..

Kirja jakautuu tarinallisiin ja kuvitettuihin artikkeleihin teemoista, joita yhdistää vain se, että niiden aiheena oleva henkilö, ilmiö tai yhteisö on jollakin tavalla muuttanut Suomea paremmaksi ja jättänyt jälkensä myös Suomen ulkopuolella. Kirjoittajia on yhteensä 70. Artikkelien merkkimäärä asetettiin alhaiseksi: laajatkin kokonaisuudet oli pystyttävä tiivistämään vain kahteen liuskaan tekstiä. Luovasti jäsennelty, mosaiikkimainen kokonaisuus tuottaa tarinoille odottamattomia merkityksiä. Kun pesäpallo seuraa Fazeria ja keihäänheittäjät ETYK-huippukokousta -75, tarinoita työstää mielessään eri tavalla kuin teemoiltaan yhtenäisemmässä kokonaisuudessa.

Kirjoittajakaarti on kova. Joukossa on useita professoritason yliopistotutkijoita, valtakunnan politiikan kärkinimiä ja pitkän linjan toimittajia ja kirjailijoita. Urheilumuseo sai kunnian koordinoida ja osin kirjoittaa kirjan urheiluartikkelit. Urheilulla on luonnollisesti ollut tärkeä roolinsa Suomen historian aikana, joten sitä ei tämän tyyppisestä hankkeesta olisi voinutkaan jättää ulos. Museon henkilökunnasta tutkimuspäällikkö Ossi Viita kirjoitti keihäänheittäjistä, erikoistutkija Kalle Rantala Jukolan viestistä ja pesäpallosta, ja allekirjoittanut talviurheilusta. Urheilusta kirjoittivat teoksessa myös tohtorit Jouko Kokkonen ja Kalle Virtapohja – edellinen Helsingin olympialaisista ja jälkimmäinen Paavo Nurmesta – sekä tietokirjailija Lasse Erola, jonka aiheena oli kilpa-autoilu.

Hankkeesta tekee mielenkiintoisen myös sen kansainvälinen ulottuvuus. Alun pitäen hanke lähti liikkeelle englanninkielisestä teoksesta Finnish Fingerprints, jonka tarkoitus oli positiivisen Suomi-kuvan levittäminen maailmalla Suomen itsenäisyyden juhlavuoden koittaessa. Lopulta teoksia päätettiin painattaa tässä vaiheessa kolme: suomenkielinen Tämä maa, englanninkielinen Finnish Fingerprints ja ruotsinkielinen Vårt land. Englanninkielisestä käännöksestä vastasi William Moore, ruotsinkielisestä Ulla Pedersen Estberg ja Jonatan Toftegaard Estberg. Tuloillaan on tiettävästi vielä ainakin kiinankielinen versio.

Kirjan on toimittanut Tuula Kousa. Ulkoasusta vastasivat graafikko Tuija Kuusela ja kuvatoimittajat Maaret Ahlsved ja Satu Laatikainen. Näyttävä ulkomuoto houkuttelee selailemaan. Siihen on omiaan myös artikkelien pituus: samalla kertaa on helppo hotkaista useampikin tarina. Tällä haavaa kirja on saatavilla ainakin Suomalaisesta Kirjakaupasta ja Adlibris -verkkokaupasta. Suosittelemme.

Jouni Lavikainen