Käyttiköhän Hannes tätä paitaa Pariisin olympialaisissa 1924? |
Alustava silmäily paljasti, että kyseiset vetimet kuuluivat juoksija
Hannes Kolehmaiselle (1889–1966). Siis miehelle, jonka kerrotaan juosseen Suomi
maailmankartalle Tukholman 1912 olympialaisissa – kisoissa, joista muodostui yksi
Suomen urheiluhistorian suurimmista käännekohdista. Asujen ajoituksesta ei
ollut tarkkaa tietoa, eikä siis siitäkään missä asua olisi käytetty. Lisäselvitys
oli tarpeen. Päätin ottaa haasteen vastaan ja selvittää toisen asukokonaisuuden taustan.
Kisa-asu ei missään nimessä voinut olla Tukholman
olympialaisista, koska paidan rinnuksissa oli Suomen lippu. Tukholmassa Hannes juoksi
Suomen leijonavaakuna, ei lippu, rinnassaan. 1912 Suomi oli vielä osa Venäjää,
eikä siis Suomen lippu koristanut Hanneksen kisa-asua.
Miten sitten edetään ajoituksessa, jos tiedossa ei ole tarkkaa
käyttöajankohtaa? Silloin käytetään hyväksi mm. Urheilumuseon valokuva-arkistoa. Ensimmäisenä törmäsin kuvaan, jossa Hannes poseerasi vastaavanlainen asu päällä Antwerpenin olympialaisissa 1920. Paidan hihat
olivat kuitenkin liian pitkät ja rinnuksen lippu oli jotenkin ”pyöreähkö”
verrattuna käsilläni olleeseen asuun. Sitten huomasin, että toisella
juoksijalla, Paavo Nurmella, oli 1924 Pariisin olympialaisissa lähes identtinen
asu päällä. Juuri sellaista etsin! Sininen paita, lyhyet hihat ja valkoiset shortsit, joissa
oli siniset radat lahkeiden ulkoreunoissa. Tiesin, että Hannes oli Suomen
joukkuevahvuudessa Pariisissa urheilijana. Etsin
kuvan Hanneksesta Pariisissa, ja siltä se näytti, että asun oikea ajoitus
löytyi. Kysyin mielipidettä kollegoiltani ja "Hannes-expertiltä," eli Ossi
Viidalta, joka välittömästi totesi, että kyllä tuo paita näyttää Pariisin
edustusasulta.
Hannes on keskimmäisellä rivillä viides oikealta. Onkohan kyseessä sama asu? |
Kuka sitten tämä Hannes Kolehmainen oikeastaan oli?
Hannes Antwerpenin olympialaisissa 1920. |
Lyhyesti tarina kaunis: Kolehmaisen juoksu-ura alkoi hänen
ollessaan 17-vuotias. Lapsena hiihdon parissa ahkeroinut nuori mies päätti "vähän" juosta
ja valitsi ensimmäiseksi matkakseen maratonin. Niinpä hän suuntasi Viipurissa vuonna 1907 käytyihin kisoihin ja
hyvän tuloksen (3. sija) siivittämänä ahkeroi samana vuonna vielä toisenkin
maratonin ja paransi aikaansa alle kolmeen tuntiin. Sittemmin Kolehmainen
panosti enemmän maratonia lyhyempiin pitkiin matkoihin ja hankki useimmilla
matkoilla 1900–1910-lukujen taitteessa Suomen mestaruudet. Loppu onkin
historiaa; 1912 Tukholman olympialaisissa kolme kultaa (5 000 m, 10 000 m ja maastojuoksu) ja yksi hopea (maastojuoksun joukkuekilpailu). 1920 Antwerpenissä
tuli vielä yksi olympiakultamitali (maraton). Maailmanennätyksiäkin Kolehmainen ehti
rikkoa liukuhihnalta. Aktiiviuran jälkeen Kolehmainen nähtiin tahkoamassa
pidempiä matkoja (mm. 25 000 m) ja viimeisen kerran isolle urheiluyleisölle
hän esiintyi Helsingin Olympiastadionilla 1952 olympiatulen sytyttäjänä yhdessä
Paavo Nurmen kanssa.
Tänään 9.12. on Hannes Kolehmaisen syntymäpäivä! Kolehmaisen
syntymästä tulee 125 vuotta. Lisää Hanneksesta mm. Urheilumuseon
Youtube-kanavalla.
Riikka Aminoff
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti